Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
wä, jos tulemakin sukupolwi toimi-
amme kiitoksella muistelisi tai ainakin
antaisi niille wilpittömän tunnustuk-
sen. Mekin olemme saaneet edesmen-
neiltä poltoilta suuren suuria perin-
töjä. Olemme saaneet esim. suunnat-
toman suuret koskemattomat metsät,
joiden arwon woi h’uoleti laskea kyni-
meniksi miljooniksi martoiksi. Onko
meillä antaa tällaiöta perintöä tule-
walle polwelle? Siihen wastaamme
punastuen: ei. No, ja miksi? Siksi,
että me olemme ne — häivittäneet.
Kitn näiit on ja kim täninä on tosiasia,
jota ei käy kieltäminen, niin täytyy
meillä olla jotain; mnuta sen sijaan
Ja onhatt meillä jo esim. toetmattain
kehittynyt kansakoululaitos, jonka jä-
tämnie tulewalle aikakaudelle ja joka
tällaisessa !vaa’assa paittoa paljon,
mutta talondellisen edistyksen täytyy
käydä rinnan henkisten edistysrieiito-
jen kanssa. Miteu suuri siunaus siitä
koituisikaaii, jos kansa ottaisi omaksi
asiakseen kunnallisen säästöpankkilai-
toksen koko laajuudessaan. Siitä olisi
silloin mankka taloudellineii hywin-
wointi seurauksena.
Siinä ei kuitenkaan ole kylliksi, että
tällainent säästölaitoö saadaan johon"
kin kitataan. Sen täytyy kuten sanot-
tu tulla koitsan ontaksi lempi-asiaksi.
Isänaillä ja emännillä on laaja työ-
n:aa tässä asiassa. Palweluswäelle
olisi etupäässä asiaa koetettawa teroit-
taa, sillä heistä tulee tawallisesti taas
torppareita ja itsellisiä s. o. kokotiai-
nen kansanluokka, jouka taloudellinen
asema on ollut hywinkin epäwarmalla
pohjalla marsit-kiti näihin asti. Tie-
tysti on säästäwäisyys jokaiselle yhtä
tärkeä, mutta emme ole tilaisuudessa
waikuttamaan niinkään sopimaäti ja
wälittömästi muihin kuin palweli-
joihimme. On lukemattomia esimerk-
kiä siitä, miten isännän tai emännäti
alkuunpanema säästämishomma on
ennemmin tai myöhemmiti muuttunut
6
!
pala-olijain oman wälittömän harras-
tuksen esineeksi. Toisinaan täytyy
tässä käyttää jonkunlaista ankaram-
paakin kehoitusta ensi aluksi, mutta
minkä yleisemmäksi asia tulee, sen
luomiollisempana sitä ruwetaan pitä-
mään. Ja kun päästään siihen, että
tämä tapa tulee jokaiselle kunniasasi-
aksi, niin sitte ollaankin jo päästy
pitkä askel eteenpäin. Kukin pitää
kyllä itse sitte jo huolen asioista, kun-
haii tosi harrastus siihen waan on
saatu hänessä herätetyksi. Ia sekin
palwelija, joka ennen on juonut palk-
kansa s. o" käyttäityt sen joulu- ja
pääsiäiswiinojen ostamiseen tai inuu-
hun samanarwoiseein, jättää tuon wa-
hingollisen ja hyljättäwän elämänta-
wan, kun näkee hymää esimerkkiä ym-
päritlään. Silloin hän alkaa itsekin
wähitellen käsittää asian oikeat! laidat!
ja sen suuret! lopputuloksen eroawai-
suuden, mikä seuraa toiselta puolen
säästäwäiötä, toiselta ei" säästäwäistä
eli tnhlaawaista elämäntapaa. –
Minkä enemmän säästäwäisyyö taas
muuttuu yleisetsi, sen enemmän
myös karttuu paikkakunnan yleinen
warallisuus ja siitä seuraa itsestään,
että awuntarwitsijoidenkin luki! ennen
pitlää huomattawasti wähenee ja
köyhäinhoitokustannukset helpponewat
ehkä hywinkin suurella prosenttimää-
rällä.
Säästäwäisyysharrastukseöta puhu"
essamme emme saa mitenkään unoh-
taa myöskään henkitoakuutusliitettä.
Suomi—yl)tiö on paljon saanut aikaen:
tällä alalla !varsinaisen kansankin kes-
kuudessa, mutta valjon !vilkkaampaa
toimintaa olennne kuitenkin oikeutetut
siltäkin taholta odottamaan. On wielä
laajoja paikkakuittia, joissa koko tuo
tärteä asia on taittoi kokonaan tunte-
maton Tärkeätä mielestämme kui-
tenkin on, että kansa s."o. toittsi"
nainen rahwas rupee paljon enem-
män käyttämään henkimakuutusta hy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
