Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3103/3;
U:o 5
5tejä—8uom6n
mai-!talousliito
!905
Sninmrmien hoi-
dasta.
lKonfuleniii Frans Malmverg’in alustus
S. Suo!viljelysyhdistyksen wnositoio-
uksessa Jywäskyläöfii.)
Pääphrintönä nykyajan fuowil-
jelyksesfä on heiniintuotanto. Tä-
män aiheuttawat alhaiset wilja-
hinnat, karjanhoidon kehitys, foi-
den hallanarkuus ja yhä kohoawat
työpaikat. Työ- ja siemennyskus-
tannukfien säästämisekii olisi koe-
tettawa saada suonurmet niin pitkä-
ikäisikfi kuin suinkin. Pitkäikäifiä
ne eiwät kuitenkaan meillä ole.
Syynä siihen on ensiksikin se, ettei-
wät fuowiljelykfet tawallifesti oIe
heinälle kylwettäesfä siinä kun-
nossa, että ne enfi wuosinakaan
antaisiwat tähttä satoa; toiseksi,
ettei nurmia millään tawalla hoi-
beta,
Jlniajoen-Lapuan !viljelystapaa
käyttäwä eteläpohjalainen khlwää
heinänsiemenen wasta sitten kim
rahka on pois poltettu, ja fawcaa
filloin suon toisen kerran sekä kiil-
wää fiemenen kesantoon" Suo ori
filloin hywin muokata! ja tafapiii-
tainen. Sato on tawallifesti kol-
mena wuonna hywä, waan huo-
nonee sitten nopeasti. Mitään ei
nurmelle tehdä, waan tyydyttikin
huonoon kastikassatooii, joka kaswi
ijmestyh jo 3–4 wuoden perästä.
Nurmi kynnetään useinkin wasta
kun niittymato käy fiitä muistilt-
tamasfa. Jos niittytie-3 ja kalifos-
faattiIannoitus tulisi käytäntöön,
niin woitaisiin nämä nurmet pie-
nillä lifäkntstannuksilla saada hy-
winkin pitkäikäisikfi. Erittäin tehok-
kaakfi tnlisi pintalannoitus, jos
timotein ohessa käyttäinällä ymp-
pimaata khlwettäisiin myös api-
lasta, joka ilmasta ottaa typpeä
ei ainoastaan omaksi tarpeeksi,
waan myös kokoaa fiitä waras-toon
timotein kähtettäwäkfi. Täten timo-
tei tulee pitkäikäifeinrnäksi, waikka
apilas jontun wuoden perästä hä-
wiääkin. Apilas myös lifäifi fuu-
resti heinän rawintoartvoa. Poh-
janmaalla on sawi puhdasta ja
fifältää paitsi kalia runsaasti kalk-
kia, joka seikka suuresti edistää
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
