Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
42
Palkollissääniiön 8 §:sfä alkusanat
kuuluivatkin näin: „Palkolline—n on
se, mies taikka waimo, joka" mää-
rättyä palkkaa ja ruokaa taikka
niille wastaawia etiija wastaan,
ifänniille on ruwennut !vuosipal-
welnkseen —". Rengiri asunto on
itse kartanossa ja hän saa tawalli-
sesti ainakin jonkin: osan palkas-
taan rahassa. Mnonaniies otetaan
niinikään wnosityöhön ja saa siitä
korwankseksi niääi:ätyn n" k. muo-
nan, johon kuulun er.ityisiä liion-
taisetiija, erittäiii wiljan, aina
kimkin paikkakannan tawan ja eri
sopimusten miikaan. Härien asiin-
topaikkansa ei ole niin iriiiärätty
knin rengin. Knnipaisenkin nant-
timiin etnihin saattaa kuiiliia joki!
pikkuinen tilkkii perunamaata, niut-
ta tätä nautintoa ei inilloinkaan
tulisi ajatelleeksi maanwuokraksi.
Pääasia on että he owat wuok-
ranneet työwoiinansa tilattomista-
jatte ja saannit häneltä ,tawalla
tai toisella määrätyt edut wasti-
neeksi. Tämä on työnwnokra.
Toinen on sitten torpparin ase-
ina. Se selwiää jo itse kielcii käy-
täiinö-Stä. Sanotaaii että häii on
)vuokrannut torpaii tai että torpan-
maa on aniiettii hänelle wiiokrcille"
Armollinen esitys lakiin torpan-
wuokrasta määritteli 11 §:ssään
torpaii "sellaisena johonkin tilaan
tiiiiliiwana niäärättynä alueena,
joka wiiokraa wastaaii, mihin kuii-
luii päiwätyötoelwollisuus, toiselle
luowutetaan maanwiljelyksen har-
joittamista warten ja on täljäii
!
tarkoitukseen rakennuksella warin?-
tettii tai aiottu wariistettawaksi"”.
Täniä määritelmä ;hawaittiiii liian
ahtaaksi ja sopiikniiainoastaaii päi-
iväiyöwrpillc. Kan sitten csityötä
laajennettiin kaikkea maanwiiokraa
kästttätuäksi lakiehdotukseksi, katsoi-
wat fäädyt ett’ei enää tarwittu-
kaan mitään torpaii määritelniää
ja että päättäininen saisi jäädä
käytämiön ja paikkakunnallisten
käsitysten wara-in: Näin ollen ei
jäänyt aukeaksi ainoastaan sisäinen
raja torpanwuokran ja muitteii
niaanwuokrasiihteiden wälillä, waan
myöskin niin sanoaksemme nlko-
raja, niissä jo warsinainen maan-
wiiokra loppiin. Juuri tälle ra-
jalle joutuu muonatorpparin oi-
keus.
Muonatorppari on, kuten nimi-
kin "osoittaa, osaksi päiwätyötorp-
pari ja osaksi muonamies. An-
nanime siitä pari esimerkkiä.
Eräällä isonlaisella maatilalla
Uudellamaalla on paitse renkejii
ja tawallisia torppareita myöskin
muutamia iniionatorppareja." Sel-
laisella on siellä hallittuwanaaii
eri inökkinsä tarpeellisine ulkoliuo-
neineen, ja joku wäbeinpi osaa pcl-
tomaata, missä wiljellään enim-
mäkseeii potaattia, waan mahdolli-
sesti wähän muutakin; eri heinä-
maata bänellä ei ole, waan saapi
niittiiä ojanwarsia ja pientareita;
lehmällä on talon laidun. Ja
niittten lisäksi hän wielä saa ta-
losta wissin wuotuiscn niäärän
wiljaa muonakseen. Kaikesta tästä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
