Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
33
pitää vaimoaan tarpeellisessa alamaisuudessa, niin ei meillä
olisi niin paljon tekemistä koko sukupuolen kanssa.*
Isä oli elinaikansa tyttären, naidunkin, holhooja tai
se, jonka hän tähän toimeen nimitti. Jos isä kuoli, astui
lähin miespuoleinen sukulainen holhojaksi ja hän voi antaa
valtansa kolmannelle, milloin vaan halusi. Rooman nai-
sella ei siis alussa ollut lain mukaan minkäänlaista omaa
tahtoa.
Rooman mahtavuuden ja rikkauden kasvaessa tuli
entisen tapain ankaruuden sijalle, mitä inhoittavimmat pa-
heet. Rooma tuli keskipisteeksi, josta siveettömyys, mäs-
sääminen ja kaikenlaiset irstailut levisivät yli koko sil-
loisen sivistyneen maailman. Etenkin saivat aistilliset
nautinnot keisari-ajalla muotoja, joita ainoastaan mielettö-
myys voi keksiä. Miehet ja naiset kilpailivat paheiden
harjoituksessa. Porttolain luku lisääntyi, mutta niiden
ohella pääsi kreikkalainen rakkaus (rakkaus poikiin) yhä
suurempaan valtaan miesten kesken. Irstailut yltyivät
Rooman —valtakunnassa siihen määrään, että uhkasivat
tuhota koko valtion. Naiset seurasivat miesten esimerkkiä.
Aviorikokset olivat yleisiä; ja päästäkseen näiden kovista
rangaistuksista kirjoittautuivat useat naiset, joukossa Roo-
man ylhäisimpiä, prostitueerattujen nimellä aedilein luette-
loihin.
Näitten irstailujen ohella lisäsivät kansalaissodat ja
latifundiumjärjestelmä (oli vain suuria maakartanoita) naimat-
tomain ja lapsettomain lukua. Rooman kansalaisten ja
patriisein luku väheni kovasti. Senpä tähden Augustus
v. 16 e. Kr. antoi n. k. julisen lain, joka määräsi pal-
kintoja lasten synnyttämisestä ja rankaisuja niille kansa-
laisille ja patriiseille, jotka olivat naimattomia. Se jolla
oli lapsi, oli arvossa lapsettoman ja naimattoman edellä.
Naimattomat eivät saaneet periä muita kuin läheisiä suku-
laisiaan. Lapsettomat saivat väin puolet perinnöstä. Loppu
tuli valtiolle. Vaimot, joita syytettiin aviorikoksista, saivat
luovuttaa osan myötäjäisistään petetylle miehelle, olipa
miehiä, jotka tässä toivossa menivät naimisiin. Plutarkos
huomauttaa tämän johdosta, että roomalaiset eivät men-
neet naimisiin saadakseen perillisiä vaan saadakseen pe-
rintöjä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
