Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
159
tiedekuntaan, esitti prof. Bischoff vainaa m. m. ,ylioppi-
lasten raakuuden*, jonka hän kai parhaiden tunsi. Mutta
kuinka tahansa ahdasmielisten ja kateellisten miesten taholla
asetuttaneekin naisten opinnoihin nähden, se kysymys on
jo ratkaistu naissuvun eduksi. Naislääkäreitä on toimessa
kaikissa sivistysmaissa, sekä sellaisissakin, joilla ei vielä
ole tätä arvoa. Li-Hung-Chang oli ottanut kiinalaisen
naislääkärin kotilääkärikseen. Rouva Kovalewsky oli v:sta
1884 kuolemaansa saakka (1892) matematiikan professo-
rina Tukholmassa. Naisprofessoreja on useita Yhdysval-
loissa, jokunen Italiassakin. Me tapaamme naisia lääkä-
reinä, hammaslääkäreinä, juristeina, tuomareina, kemis-
teinä, geoloogeina, ylempinä opettajattarina j. n. e., julki-
sissa tai yksityisissä paikoissa. Ja on heidän oma asiansa
todistaa että he voivat täyttää heille uskotut paikat niin
hyvin kuin miehetkin.
Mikä määrää useitten miesten, etenkin oppineitten pii-
riin kuuluvain, kannan naisten opiskelua vastaan, on se,
että he pelkäävät sen kautta tieteen alenevan arvossa, kun
muka naisetkin voivat harjoittaa tieteellisiä opinnoita. He
pitävät tieteellistä opiskelua erikoisena etuoikeutena, joka
on sallittava vain miessuvun valiojoukolle.
Valitettavasti ovat yliopistomme niinkuin muutkin sivis-
tyspyrintömme vielä sangen vaillinaisessa kunnossa. Kuten
kansakoulussa lapselta riistetään kallein aika, ahtamalla
sen aivoihin asioita, jotka eivät ole sopusoinnussa järjen
eikä tieteen kanssa; kun häneen tungetaan joukko paino-
lastia, jota hän ei voi elämässä käyttää, vaan joka pikem-
min ehkäisee hänen kehitystään, niin käy myös korkeam-
missa kouluissa. Yliopiston valmistavissa laitoksissa pän-
tätään oppilaihin suuri määrä kuivia ja tarpeettomia oppi-
ja muistiasioita, jotka vievät heiltä pisimmän ajan ja kal-
leimmat aivojen voimat, ja yliopistossa jatketaan enim-
mäkseen samalla tavalla. Paljon vanhentunutta, yli-ikäistä
ja tarpeetonta opetetaan hyödyllisen ja hyvän ohella.
Enimmät professorit märehtivät lukukaudesta lukukauteen
kerran kirjoittamiaan luentovihkoja. Korkea opetustoimi
muuttuu useille tavalliseksi käsityöksi, eivätkä opiskelevat
tarvitse erikoista terävyyttä: huomatakseen tätä. Myös
pitävät ylioppilaselämän perinnäiset tavat huolta siitä, ettei-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
