- Project Runeberg -  Nainen ja Sosialismi /
273

(1907) Author: August Bebel Translator: Yrjö Sirola
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

273

taan, se juuri enemmän tekee tämän vietin tyydyttämisen
mahdolliseksi. Korkeimmilleen kehittyneet kulkuneuvot
helpottavat tätä. Kansainväliset suhteet suorastaan kehot-
tavat siihen, tulevaisuudessa matkustelevat ihmiset maailman
halki, mitä erilaisimpia tarkoituksia varten, enemmän kuin
tähän saakka on ollut laita.

Yhteiskunta tarvitsee paljoa suurempia varastoja kaiken-
laisia elintarpeita, tyydyttääkseen kaikki vaatimukset. Siksi
järjestääkin se työaikansa tarpeen mukaan; määräten sen
pitemmäksi tai lyhemmäksi vaatimusten ja vuodenajan
mukaan. Yhtenä vuodenaikana harjoitetaan pääasiallisesti
maanviljelystä, toisena enemmän teollisuutta ja taidekäsi-
työtä; lukuisain työvoimain yhdistämisellä täydellisten tek-
nillisten laitosten kanssa voi se saada aikaan yrityksiä,
jotka nykyisin näyttävät mahdottomilta.

Kuten yhteiskunta ottaa huolehtiakseen nuorisosta, niin
myös vanhoista, sairaista ja invaliideista. Kuka syystä tai
toisesta on tullut työkyvyttömäksi, hän saa yhteiskunnalta
apua. Tässä ei ole kysymystä hyväntekeväisyydestä, vaan
velvollisuudesta, ei armopaloista, vaan huolellisesta hoidosta
ja avusta, jonka täytyy tulla jokaisen osaksi, joka voi-
mansa päivinä on täyttänyt velvollisuutensa yhteiskuntaa
kohtaan. Hänen eloniltansa on kaunistettava kaikella, mitä
— yhteiskunta voi tarjota. Jokaisella on toive saada nauttia,
minkä hänen ikänsä suo. Ei enää häiritse vanhuksia ajatus,
että toiset odottavat heidän kuolemaansa saadakseen periä.
Eikä heidän tarvitse pelätä, että heidät, tultuaan vanhoiksi
ja avuttomiksi, heitetään pois kuin puristettu sitruuna.
Heidän ei tarvitse turvautua lastensa sääliin eikä kunnan
apuihin. Missä asemassa ovat useimmat vanhukset, joiden
vanhoilla päivillään täytyy turvautua lasten apuun, on
tunnettua. Ja kuinka turmelevasti vaikuttaakaan lapsiin ja
sukulaisiin tuo perimisen toivo. Mitä alhaisia himoja
herättääkään se ja kuinka paljo rikoksia se saattaakaan
aikaan: murhia, kavalluksia, perintöpetoksia, vääriä valoja,
kiristyksiä.

Yhteiskunnan siveellinen ja fyysillinen tila, sen työ-,
asunto-, vaatetus-olot, seura-elämä, kaikki on estävä
onnettomuuksia ja sairauksia. Luonnollinen kuolema, elin-
voimien loppuminen, on enemmän ja enemmän tuleva

18

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 14:22:49 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/banainen/0279.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free