Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
309
keskuksia, jotka vaikuttivat kokonaisuuteen. Verraten yh-
teen keskushallitukseen tarvitsivat monet pienet valtiot
tavattoman lukuisan virkakoneiston, jonka jäsenille kor-
keampi sivistys oli tarpeen. Niin syntyi korkeakouluja ja
yliopistoja lukuisammin kuin missään muussa Euroopan
maassa. Kateus ja kunnianhimo eri hallitusten kesken
näytteli tässä suurta osaa. Sama oli laita kun hallitukset
alkoivat säätää pakollista kansanopetusta. Tiedonhalu
lisääntyi kun kohoava sivistys käyden käsi kädessä por-
variston aineellisen kehityksen kanssa herätti halua valtiol-
lisiin oikeuksiin, kansan edustuksiin ja kunnalliseen itse-
hallintoon.
Kuten tieteitten, niin oli myös taiteitten laita. Ei missään
Eurcopan maassa ole verrrannollisesti niin monta maalaus-,
taide- ja teknillistä koulua, museota ja taidekokoelmaa.
Muut maat voinevat pääkaupungeissaan esittää merkittä-
vämpää, mutta ei missään muussa maassa ole niitä levin-
nyt pitkin valtakuntaa niinkuin Saksassa. Taiteen alalia
ainoastaan Italia kestää kilpailun.
Koko tämä kehitys vaikutti syventävästi Saksan henki-
seen elämään, suurten valtiollisten taistelujen puute aiheutti
jonkunmoisen mietiskelemisen. Toisten kansain taistellessa
herruudesta maailman markkinoilla, jakaessa maita ja käy-
dessä = sisällisiä sotia, istuivat saksalaiset kotona uneksien
ja mietiskellen. Mutta tämä uneksiminen, mietiskely ja
filosofeeraus, jota kotielämään ja ponnistuksiin pakottava
ilmanala suosi, loi arvostelevan, huomioita tekevän hen-
gen, jonka kautta saksalaiset herättyään alkoivat tulla tun-
netuiksi.
Englannin porvaristo oli taistellut itselleen vaikutus-
vallan valtiossa jo 17 vuosisadan keskivaiheilla, ja Rans-
kan porvaristo 18 vuosisadan lopulla, mutta Saksan por-
variston onnistui vasta 1848 valloittaa verraten kohtuulli-
nen vaikutus valtiovaltaan. Mutta 1848 oli Saksan por-
variston syntymävuosi itsetietoiseksi luokaksi, joka nyt
astui näyttämölle itsenäisenä valtiollisena puolueena vapaa-
mielispyyden edustamana. Tässäkin osottautui saksalaisen
kehityksen omituisuus. Ei ollut tehtailijoita, kauppiaita
eikä rahamiehiä ääntä pitämässä, vaan etupäässä vapaa-
mielisiä säätyherroja, professoreita, kirjailijoita, juristeja ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
