Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
25
selitystä Ruotsin virastoilta. Viipurin kuvernementtiluillitus
sai käskyn kuulustella, niitä keskinäisiä oikeuksia ja
velvollisuuksia oli lahjoitettujen tilojen isännillä ja alustalaisilla Ruotsin
puoleisissa rajamaakunnissa. Ennen pitkää syksyllä v. 1793
saapuikin ’senaattiin Kyminkartanon läänin maaherranviraston
antama selvitys. Se sisälsi ensiksikin huomautuksen, että
talonpoikain ulostekoja ja asukasoikeutta koskevissa riidoissa
pantiin aina lahjoituskirja tuomion pääperusteeksi, siitä kun
tuli näkyviin, oliko kruunu lahjoittanut tilasta suoritettavan
veron vai itse tilan. Edellisessä tapauksessa ei lahjoituksen
saaja voinut tilan asukkailta muuta vaatia kuin kruunun
luovuttaman veron, jälkimäisessä sitä vastoin oh hänen oikeus
määrätä heille veroehdot ja karkoittaakin heidät tilalta.
Se oli selvitys, joka oli Karjalan talonpojille hyvinkin
vaarallinen, sillä jos heidän asiansa riippui vaanlahjoituskirjoista,
oli se kerrassaan hukassa. Lausunnossaan oli
maaherran-virasto kyllä ohimennen maininnut, että perintötiloista kruunu
ei voinut muuta lahjoittaa kuin veron, mutta että talonpoikien
nsukasoikeus kruununtiloillakin oli aikojen kuluessa vakaantunut,
siitä se ei mitään huomauttanut. Ja se seikka se kuitenkin oli
tärkein ilmoittaa, jos mieli välttää tietoja, jotka, sovitettuina
venäläisen Suomen oloihin, veivät harhaan.
Kului vuosia, ennenkuin asia joutui sen pitemmälle.
Mutta unohtumaan ei parooni Freedericks sitä laskenut.
Sittenkuin vihdoin senaatin kolmas osasto oli sitä käsitellyt* joutui
sen ehdotus hänen pyynnöstään ja keisarin nimenomaisesta
käskystä senaatin yhteisistunnossa tutkittavaksi. Enemmistö
hyväksyi kolmannen osaston ehdotuksen, ja 15 p. helmik.
1798 v. 1. saavutti se hallitsijan vahvistuksen.
Senaatti oli asiassa asettunut aikaisemmalle kannalleen,
että muka lahjoitusmaat Ruotsin lain mukaan arvosteltuina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
