Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
ja ulosteot herroille oli valtio virastojen myötävaikutuksella
määrätty.
Suomessa tätä myötävaikutusta vuosina jälkeen Taubilan
riidan ratkaisun lakkaamatta kysyttiin. Isännät riensivät heti
veroa monin kerroin korottamaan, mutta talonpojat tuskin
missään hyvällä suostuivat. Käskynhaltijalaitos oli jo v. 1796
lakkautettu ja Kuot-sin aikuiset tuomioistuimet jälleen pantu
voimaan. Niihin nyt juttuja tulvaamalla tulvasi ja tälläkin
kertaa purooni Freedericksin ja hänen alustalaistensa riita oli
vaikutukseltaan muita huomattavampi.
Oikealla taloudellisella aistilla tahtoi parooni ennen
ksiikkca lisätä työvoimaa kantatilalla. Jättäen vilja- ja
rahaveron jotenkin entiselleen, vaati hän alustalaisiltaan noin
viisitoista kertaa enemmän päivätöitä, kuin mitä he siihen
asti olivat suorittaneet. Kihlakunnanoikeus ei suuria
myöntänyt, mutta laamannioikeus korotti päivämäärän aaterilta
00:sta 326:ksi, jonka luvun senaatti päätöksellä 28 p:ltä
helmik. v. 1801 vahvisti. Nyt siis muillakin tiloilla
tiedettiin, minkä veromäärän korkein tuomioistuin arvosteli
kohtuulliseksi.
Isännät näyttivät voittaneen. Mennyt oli talonpojilta
entinen alhainen vero, niinkuin vapaan miehen
muutto-oikeuskin. Vaan liian kireälle oli jousi pinnoitettu.
Epätoivossaan, jota uusi rasitus, venäläinen sotaväenotto, enensi,
asettuivat talonpojat monessa paikoin vastarintaan. Kokonaista
28 talonpoikaismeteliä mainitaan noina vuosina tapahtuneen.
Niiden kukistamiseksi täytyi turvautua sotamiestenkin apuun,
ja monella tilalla näkyy olleen sääntönä, että ainoastaan
aseellinen pakotus sai talonpojat päivätöitten suorittamiseen.
Sellaisissa oloissa vaipuivat alustalaiset väkisinkin yhä
toivottomampaan kurjuuteen, mutta isäntienkin oli kokeminen, ettei
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
