Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
68
luisestaan asti. Saman kansan jäsenet, jotka elävät samassa
ilmanalassa, joilla on sama kieli, samat tavat ja alkuansa samat
avut ja puutteet, voivat siis täydelleen kadottaa keskinäisen
yhtäläisyytensä ja yhteytensä kaikkeen siihen nähden, joka
on toimivien ja ajattelevien olentojen yhteiskuntaelämän
perustus. Pysähtymättä ratkaisemaan tätä ongelmaa — mikä
olisikin tarpeetonta puhuessani ruhtinaalle, joka, halliten
itsevaltiaasta kolmekymmentä miljoonaa ihmisiä, ei muuta tahdo
kuin olla heidän isänsä — siirryn luettelemaan muutamia
asianhaaroja, jotka ovat saaneet sen Suonien menestymään,
joka äsken laskettiin keisarin valtaan."1)
Sen enempää ei Armfelt, eikä sen selvemmin,
Itä-Suomesta puhunut. Vaan jo tuollakin viittauksellaan asetti hän
sikäläiset olot siksi mustaksi taustaksi, jonka edustalla muun
Suonien varttuminen näytti vielä ilahuttavanmialta. Ja
ymmärrettävästi, vaikka peitetyin sanoin, toi hän esiin ajatuksensa,
että kurjuuden syyt maamme kaakkoisosissa eivät olleet
alkuperäisiä, luonnon synnyttämiä, vaan riippuivat asianhaaroista,
jotka olivat ristiriidassa niiden jalojen periaatteiden kanssa,
joita keisari ohjeenansa noudatti.
Noin puolentoista kuukautta sen jälkeen kuin Annfelt
oli kirjoittanut memoriaalinsa lähetti Speranski Eminelle
yllä-mainitun kirjelmän 18 p:ltä elok. v. 1.1810, jossa muun muassa
oli puhe uuden Suomen lakien osittaisesta noudattamisesta
vanhassakin Suomessa. Liekö Armfeltin kirjoitus kohdaltansa
siihen vaikuttanut, ja liekö ehkä hänen suullisissa keskuste-
>) Armfeltin puheena oleva mcmoriaali on löytynytkeisarin omasta
kansliasta", ja on painettu kokoelmaan Cöopmnri. iicTopuiecienxb
Harepia-,ioin>, iiuiucieitiiux’!, n;n> apuina eoÖCTBeuuoll Ero HunepaTopCKafo
Be.ui-»leeriia Kaime.inpiii. Bunyci;i> IIT, sivu 274 ja seur.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
