Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Huwimetsästäjä eläinten ystäwänä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
laon kunnes hänen tunteensa on aiican wieras kaikille ajatuksille siitä
kärsimyksestä, jota hän tuottaa.
Pääasiana on, hänellä metsästyssanliin —
ja. kuta suurempi se on sitä
parempi — tuottama nautinto. Hän
ei enää ajattele sitä, että tämä huwi on hankittu sammuttamalla
toisten elämien olentojen, elämänilon. Kuolemaan saakka ahdistetun
jäniksen hätä tai laukausten haatöiottaman linnun kuolemantuslat
eiwät enää kykene samentamaan ft
ta tyytywäisyyttä, jota itse surmallminen hänelle tuottaa.
Millä puolustaa sitten huwi,met<
sästäjä tätä kamalaa leikkiään elämällä? Otan wastaulsen erääe.ä
kirjotuksesta, jolla muuan huwimetsästäjä, Arne O. Strömmer on u?astannut kysymykseen: »huuiimetsästyö
eläinsuojeluskannalta" ja jolle kirjotulselle meidän e läinsuo jelusaikllkauskiljamme
..Eläinsuojelus" on antanut toisen
palkinnon.
Tässä palkitussa kirjotulsessll suoriudutaan ensiksikin kaikista niistä
eläintenystämistä, jotka tuamitsewat hmuimetisäVtyksen, yksinkertaisesti sillä että sanotaan heidän perusteluidensa ~lähi,mmin wastaaWan sitä arwastelull, minkä wärisokea henkilö kykenee antamaan i>loisilla, Heleillä Näreillä maalatusta
taulusta". Sillä, sanoo herra
Tträmmer, niihin, jotka owat itse
meffästäjiä ja owat nähneet kaikkea sitä läheltä, ei se waikuta yh.
tään mitään. Olen kuitenkin itse
ollut huVimetsästäljä, olen itse nähnyt kaikki läheltä ja uwin Vakuuttaa etten minä «iwätkä monet muut
minun kanssani koslaan ole moineet
kokonaan wapautua ahdistawaZta
häpeän tunteesta joka kerta kun katselimme äsken ampumaammme
saalista. Tämä tunne tuli minussa
yhä uwimllltaammlllsi wuosien tulueslsa. Ia nyt on jo monta wuot«
ta kulunut siitä, kun wiimetisi olin
mukana» millään huwimetisästytsellä. On kyllä totta, että ihminen
woi paaduttaa itsensä sellaiselta
tunteelta ja sellainen paaduttaminen tapahtuu sitä helpommin kuta
raaempi ihminen on luoneeltaan,
mutta sangen harwoja nuoria, ajattelemia huwimetsästäjiä woi löytyä, jotka eiwät ole tunteneet tätä
tunnetta pistona sydämessään warsinkin latlsellessaan haawotettua saalista. Tämä pisto on Väärentämättömän inhimillisen luonnon
leaktsionia sisässämme olowalle petoeläimelle.
Lapsella on wielä luonitoessaan
monta eläimellistä Piirrettä ja nnn
on myöskin tässä ta>pllulseösa laita.
Te kiduttaa mielellään heikompia
eläunä olentoja. Miksi ei siis herra
Strömmer tahdo ottaa waarin tästä piirteestä ja kllÄNattaa jo lasta humimetsästäjäffi? Luultawasti senuiuoksi, että lapsi siinä tapauksessa kehittyisi tunteettomaksi ja pulmaksi, saisi luonteeseenja juurtumaan ne ominaisuudet, jotka kauttaaltaan tapaamme jokaisessa piintyneessä huunmetsästäjässä, sellaisessa, jolla hra Ttrömmerin sanontlltaNlln. mukaan ~tawllt ja ajatuslanta jo ou>at ehtineet jähmettyä
määrättyyn suuntaan", nnn ettei
hänen mieltään enää woida saatm
~eläinystäwällisiÄ ajatuksia ja mielipiteitä Wastaanottawakfi". Mutta
mitäpä hyötyä olisi siitä, että herra
Strömmerin! ehdotuksen mukaan kaewllttajan, on opetettawa lapsille heidä’!n! ~welwollisuutensa eläimiä Ioh«
taan" ja ettei ole tapettawa ~nii«
täiin elämää olentoa tarpeettomasti", jos lapsi sitten täyskaswaneena
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
