Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
meidänkin untuneet mielemme, väsymys haihtui uusista
huomioista ja astunta muuttui ripeämmäksi. Kohta
saivat laulajamme — joita oli matkassamme kaksi —
ääntä soittimiinsa ja muhkean marssin sävelten
kaiussa laskeuduimme Vuoksen rantaa kohti: olimme
päässeet päiväyksemme päähän, Jääsken kirkonkylään.
Edessämme joki leveänä ja kirkkaana hiljakseen
virtasi tietänsä. Kun se nyt siinä, niin tyynipintaisena
kuvasti kaikkia iltataivaan värivivahduksia, ei siitä
saattanut edes aavistaakaan, mikä taistelu sillä oli
vähän ylempänä ollut kestettävänä hyökätessään koskea
toisensa perästä Salpausseljän vuoriaidan lävitse.
Raivo oli tänne tullessa jo asettunut, ei edes ylempänä
joessa olevain koskien mahtava pauhukaan kuulunut
tänne asti. Hiljaisuus vallitsi luonnossa, ja
kylässä, johon pysähdyimme, oli kaikki jo unen
helmoissa. Oli lauantai-ilta, pyhäsoitto oli jo aikaa sitte
kaikunut, nyt levisi yön hiljaisuus yli koko seudun.
Emmepä olleet odottaneet sitä kuvaa, kuin
edessämme näimme. Vuoksesta syntyviin mielikuviin
liittyy tavallisesti rajun luonnonvoiman ja kuohuvain
koskien ajatus, jotka raivaavat tieltänsä kaikki esteet.
Imatran mukaan kuvitellaan koko jokea, ja kun Imatra
meilläkin oli Vuoksenmatkamme pääkohtana, olikin
tuon hairauksen helppo tapahtua.
Tässä nyt oli meillä edessä ihan toista ja kuluipa
hyvä hetki aikaa ennen, kuin totuimme tähän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
