Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VI.
Syksyn tullen ilmat vilpastuu,
päivät lyhenee,
puhteet pitenee,
taivas innottomaks valjustuu
ja niin kolkoks käypi Luojan silmä.
Luovat nesteet vankka routa
maahan jälleen kiristää,
vetten vapaat voimalaulut
tukahduttaa kylmä jää,
tuulen soitto puiden tutkaimissa
soi niin tyyneltä ja juhlaisalta,
soi niin mahtavalta
kuin soi suuren kansan kirkkoveisu.
Tuota kuullen tyyntyy mieli,
muuten rauhaton.
Päivän pienet huolet unhottuu,
sielun silmän peili kirkastuu,
unelmoihin aatos taipuu,
mietelmihin mieli vaipuu.
Talven pitkään uneen valmistaikse luonto,
136
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
