Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Se on kuisketta kaukaista, hiljaisaa,
mut soi kuin viereltä soisi,
se on tyyntä ja sielua rauhoittaa
kuni äityen ääntä se oisi. —
Eijaa, se on omasta rinnasta,
sulosointuja nukkujan valveuneen!
Kuin hellänä helkkyy se kuiskeena;
sydän tietävi tien luo hälvenneen,
sydän näyttävi syvien silmien palon
ja nostavi taivaalle päivyen valon.
10.
Hän, jonka tuntehet turtuneet
jo vuosia monta nukkui,
hän, jolta toivehet murtuneet
jo vallan nuorena hukkui,
hän, joka on kaikkea epäillyt,
mut etsiessä ei lepäillyt,
hän, etsijä onnen ja autuuden,
sen pohjasta sykkivän sydämmen
249
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
