Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Näki kantelon kulossa,
sävellippahan setänsä —
sit’ oli kauvan kaivannunna,
eisinyt ikävät illat,
talven pitkät puhdehetket,
hoivoa halaten, orpo,
sydänhuolten huojennusta.
Nyt sen vihdoinkin tapasi
surun suurimman ajalla.
Nosti kantelon kulosta,
suori soiton polvellensa,
silmäsi selälle järven,
jossa päilyi illan rusko,
katsoi taivahan laelle,
missä valkopilvet liiti,
kuuli kaislikon kahua,
kukan vienon kuiskehia,
siinä istuissa kivellä,
avojalat hietikolla,
jota illan lieto laine
huuhtoi hiljaa suuteloilla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
