Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
42
jemmoistakin arvoa, vaati sitä Newyork itselleen ja onnistui aluksi
ehkäistä Vermontin pääsemistä valtioksi Unioniin. Tämä tapahtui
vasta v. 1789, kun Newyork oli luopunut vaatimuksistaan; mutta
siitä huolimatta oli Vermont kunnialla ollut osallisena vapautussodassa
Englantia vastaan, niinkuin se sittemminkin anteliaasti lähetti sekä
sotilaita että rahoja armeijaan, kun luopuneiden etelävaltioiden
kurittamista kysyttiin.
Tämän vuosisadan kuluessa on Vermont-valtio sitten mennyt
tyvenesti ja varmasti eespäin, sekä luonnollisten apulähteittensä
kehityksessä että väestönsä lisääntymisessä. Tätä nykyä on siinä vähän
päälle kolmesataa tuhatta asukasta, joista enemmistö elää
maanviljelyksellä, joka on valtion etevin elinkeino. Sen pohjoisessa osassa
harjoitetaan myöskin sahaliikettä, ja viime vuosikymmeninä on
kivi-teollisuus päässyt yhä parempaan vauhtiin. Vermontissa on runsain
määrin moniaita marmorilajeja erinomaista laatua ja sitä paitse
erittäin hienoa harmaata kiveä, liuskakiveä j. n. e. Burlington niminen
kaupunki on valtion tärkein paikkakunta ja kolmas järjestyksessä
Unionin puutavara-liikettä harjoittavista kaupungeista.
Mutta maanviljelys on kuitenkin vastaiseksi yleisin elinkeino,
tuottaen yli kolmekolmatta miljoonaa dollaria vuodessa. Länsi-osa
Vermontia on siinä suhteessa edullisin ja tästä etupäässä
Champlain-järven seudut, mutta paras osa maata on tietysti jo aikoja sitten
viljelijäin vallassa, jonka tähden maataviljelevillä vastaisilla
siirtolaisilla ei ole paljoa toivomista Vermontin valtiosta. Viittauksen tähän
suuntaan antaa muun muassa se tosi asia, että koko asukasluvusta
a noastaan noin neljäkymmentä tuhatta on syntynyt Amerikan
ulkopuolella, ja näistä työskentelevät kaikkein useimmat kivilouhoksissa
ja metsissä, joissa metsänhakkuun aikana aina joukko irtoväkeä
käytetään.
Vermontilla, niinkuin muillakin itävaltioilla, on oivalliset oppi"
laitokset, jonka johdosta sen alueelle poiketen perehtyvät siirtolaiset
voivat saada lapsensa helposti ja hyvästi kasvatetuksi; mutta mikään
tulevaisuuden maa ei Vermont ole, niinkuin ei liioin mikään muukaan
niistä vai ioista, joista tässä luvussa olemme puhuneet. Muutama
tuhatmäärä työmiehiä saattaa kyllä joka vuosi saada työtä yhdessä
tai toisessa niistä, saattaa joitakuita poikkeustiloja sattua, joissa
siirtolaiset menestyvät hyvinkin näissäkin valtioissa; mutta pohjoismaista
tulleita kestäviä, työteliäitä ja kelvollisia siirtolaisia toivoisimme aina
sen neuvon opastavan, jonka ylempänä olemme lausuneet, että he ni-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
