- Project Runeberg -  Käsikirja Pohjois-Amerikasta /
60

(1893) Author: Konni Zilliacus Translator: Tyko Hagman
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

60

keen työssä tässä yhdessä valtiossa. Tuossa työmiesjoukossa on hyvin
suuri osa pohjoismaalaisia, enimmäkseen ehkä suomalaisia, mutta
ruotsalaisia ja norjalaisia myös joukottain. Ja niin kauvan kuin
Michiganin metsät kestää, saattavat pohjalaiset olla vakuutetut siitä että
he ennen kaikkia muita siellä pääsevät työhön, sillä kysytäänpä kovaa,
raskasta työtä, jommoista ei ketkään muut ajan pitkään voi kestää
niin hyvin kuin pohjan miehet. Mutta se on samassa tuottavaa työtä;
ja paljon on niitä kotia Amerikassa, joita on perustettu ja rakennettu
säästöillä Michiganin metsistä.

Lähinnä metsä- ja puutavara-liikettä tärkeydessä ovat
rautakai-vokset, joita Michiganissa on ylenpalttisen paljon, varsinkin
Ylä-Nie-mellä. Jo kauvan oli tunnettu että tämän tylyn, kallioisen ja kylmän
geudun vuorissa oli rautaa, mutta vasta 1860 vuoden paikoilla saatiin
tietää että sitä löytyikin suunnattomissa määrissä ja vieläpä kaikkein
parahinta laatua. Silloin alkoi nopea edistystyö näissä kaivoksissa,
niin että jo kymmenen vuotta takaperin Michiganin rautakaivokset
tuottivat enemmän rahaa kuin Pennsylvanian, ja tähän aikaan nousee
Michiganissa vuosittain valmistetun raudan arvo lähes
kolmeenkymmeneen miljoonaan dollariin.

Kaivostyössäkin, joka niinikään on raskasta työtä, on monta
tuhatta pohjan miestä saanut leipänsä, ja noissa lukuisissa
snlatuslai-toksissa sekä muissa rautamalmin jalostustehtaissa työskentelee
samaten suuret joukot Ruotsalaisia, Norjalaisia ja Suomalaisia. Työväen
uudistus semmoisissa teollisuuksissa on aina jokseenkin lavea, ja
useimmat tulokkaat muista kansakunnista hyvin epäkernaasti pyrkivät niihin
seutuihin, joissa raskainta ja karkeinta työtä tehdään. Sentähden on
selvää että vielä kauvan aikaa rautakaivokset Michiganissa antavat
tuottavaa työtä sille, joka ei pelkää ponnistaa voimiansa.

Sitten on Michiganilla vielä erittäin rikkaat vaskivarat
kaivoksissa sillä niemellä, joka pistää ulos Superior- (ylä-) järveen
ylemmältä niemeltä, jota kolmelta sivulta ympäröivät Superior-, Huron-, ja
Michigan-järvet ja lännessä rajoittaa Wisconsinin valtio. MerkillYntä
näissä Michiganin vaskikaivoksissa on se, että ne eivät, kuten kaikki
muut semmoiset, sisällä vaskimalmia eli muun aineen sekaista vaskea,
vaan tarjoovat melkein kemiallisesti puhdasta metallia, joka ainoastaan
on eroitettava kivipeitteestään ollaksensa valmiina kauppaan. Näistä
kaivoksista on suurin Calumet’iss.1, ja tämä jksinään antoi 9 k 10
vuotta takaperin Kahdeksannen o an koko maailman vaskesta. Metalli
on sen ohessa erinomaisen hyvää ja tavattoman sitkeää laatua, josta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:23:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pohamerika/0084.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free