Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
84
saan ruohon peitossa. Ja tuo ruohoa kasvava maa on sekä
tieteellisesti tutkittaessa että käytännöllisiä viljelyskokeita tehtäessä osoittanut
olevansa hedelmällisimpiä koko maapallon päällä. Ylimmäineu
ruoka-multa-kerros on yleensä pari jalkaa syvä ja se on säännössä todellista
mustaa multaa. Sen alla on tavallisesti monta jalkaa syvä kerros
ruskeaa, sekä saven- että hiekan-sekaista maata, joka vain on
saatettava ilman, veden ja valon vaikutuksen alaiseksi, myöskin puolestaan
muodostuakseen oivalliseksi peltomullaksi, ja tämän kerroksen alla on
someroa ja hietaa syvän, sinisen savikerroksen päällä, joka estää
veden vajoomasta syvemmälle alas sekä siten jossakin määrässä
lieventää pitkällisen kuivuuden vaikutukset. Tämäu maanlajieu osittelemisen
johdosta saattaa Dakotan pellot yleensä tulla toimeen ja tuottaa
laihoja paljon vähemmällä sateella kuin useimmissa toisissa seuduissa.
Jos vain lunta tulee talvella kylliksi ja alkukesä antaa parikaan
kunnollista sadetta, niin tullaan ylimalkain hyvin toimeen, sillä hatera
maa imee jokaisen vesipisaran. Savikerros, joka melkein kaikkialla
on lähinnä höllemmän pintamaan alla, estää veden juoksemasta pois,
ja sentähden imeytyy tämä, kuivuuden tultua, takaisin ylös pintaan
ja tulee siten kasvien juurille hyödyksi.
Dakotan useimmissa järvissä ja puroissa on vesi hieman suolan,
sekaista, monissa niiu kovasti, ett’ei sitä saata juoda, jonka ohessa
siinä on useiden kivennäis-ainesten jälkiä, jotka eivät tee sitä
ensinkään hyvänmakuiseksi. Mutta suuremmissa joissa, jotka lähtevät
Dakotan rajojen ulkopuolelta ja saavat lisävesiä monelta taholta, on
aivan kylliksi paremman-laatuista vettä. Jokien puolesta on
kumpa-nenkin valtio varsin rikas. Etevin joki on Missouri, joka jo
virtaes-saan sisään Pohjois-Dakotaan sen luoteisimmasta kolkasta on
purjehdittava ja sitten monissa mutkissa enemmän kuin tuhannen
penikulman taipaleella juoksee kaksois-valtion alueen läpi. Missouriin laskee
Dakotassa koko joukko lisäjokia, kuten oikealta: Pieni Missouri, Big
Knife, Common Ball, Grande, Qual, Suuret Clieyenne-joet j. n. e. sekä
vasemmalta muiden, pieuempäin sivujokien joukossa valtava
James-eli Dakota-joki, joka eteläsuuntaan juoksee lähes koko alueen läpi ja
sen kaakkois-kulmassa yhtyy Missouii-jokeen. Kaikki nämä suurem
mat vedet saavat sitten puolestaau joukon lisäjokia, joista kuitenkin
useat loppukesästä ja alkusyksystä, muutamat talvellakin, ovat
melkein kuivillaan. Mutta kastamistaikoituksiin — sinä aikana, jolloin
vettä peltokasveille paraiten tarvitaan — voisi useimpia niistä
käyttää, ja sentähden tulevat kaksois-valtion läntisemmätkin osat yhä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
