Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•24
t Luku. Keskiaika.
Seuraavalta vuosisadalta, varsinaiselta gootilaiselta ajalta, on jo
enemmän teoksia, ja niissä näkee veistotaiteen, vapautuneena entisestä
jäykkyydestään, kehittyvän melkoiseen muodonsomuuteen, mutta samalla myöskin
hentotuntoisuuteen, joka näissä toisen tahi kolmannen luokan taideluomissa
ilmaantuu hyvinkin sovinnaisena (esim. Lemlannin alttarikaapissa: keskellä
Pietä ryhmä Johanneksen ja Maaria Magdaleenan välillä, sivuilla neljä
pyhimystä). Sittemmin 1300-luvun loppupuolelta lukien rupeaa esiintymään
realistinen virtaus, joka 1400-luvulla kiihtymistään kiihtyy, vihdoin
kääntyäk-seen gootilaisia muotoja hävittävään naturalismiin. Useimmat puukuvat ovat
juuri tältä viimeiseltä vuosisadalta ja 1500-luvun alulta. Somimpain teosten
joukosta mainittakoon vaan p. Margareeta neitsyen pystykuva W e hm aa n
kirkossa, joka ehkä voisi olla saman mestarin käsialaa kuin muuan
neitseellisen pyhimyksen hiekkakivestä veistetty kuva Lyypekin Katarinan kirkon
kokoelmassa.Tämä arvelu saanee jonkunmoisen todistuksen siitä, että
samassa kirkossa on hiekkakivinen (Madonnan?) torso, jonka kaunis
puvun-suoritus viittaa samaan suuntaan. Molemmat teokset ovat 1400-luvun
alkupuolelta. Saman vuosisadan keskivaiheilta on Naantaalin kirkossa
lyypek-kiläinen alttarikaappi, jonka keskiryhmänä on Neitsyt Maarian kruunaus
ja joka mahdollisesti on tuo ennen mainittu Hovemannin lahja luostarille.
Houtskärin kirkon Neitsyt Maarian kaappi on ainoa, jonka syntyaika ja tilaaja
on kirjoituksella ilmoitettu. Ulkopuolella ovea on näet vuosiluku 1508. Ovimaa
lauksena nähdään p. Henrikin ynnä muiden pyhimysten ohella eräs maallinen
kohtaus, jossa kuvataan miten iso — arvatenkin alttarikaapin sisältävä —
laatikko laivasta lasketaan veneesen läheiseen rantaan kuljetettavaksi. Laivan
purjeessa on kirjoitus „01of Anderson vn Korpe soken" (Olavi Antinpoika
Kor-poon pitäjästä). Gootilaisen läpikoruston sijasta on kaapin yläreunassa
naturalistinen kasviköynnös, ja suuressa Maarian pystykuvassa ilmaikse
erinomaisen teknillisen taituriuden ohella barokkomainen luonnottomuus vaatteiden
pöyhistyneissä laskoksissa ja liehakoitseva teeskentely tunteenilmauksessa.
Se on siis oivallinen näyte tämän taidehaaran loppujaksosta. Samaa käsialaa
näyttää eräs suuri p. Katarinan kuva Korpoon kirkossa olevan.
Alankomaalaisia puuleikkauksen tuotteita on Wanajan alttarikaappi
ja luultavasti myöskin se, joka Wehmaan kirkosta on Hist. museoon
saapunut. Kummankin keskiryhmänä on ristiinnaulitseminen, johon varsinkin
edellisessä liittyy paljous pienempiä ryhmäesityksiä. Molemmat ovat kovasti
kärsineet ajan ja parantajain käsissä, mutta ovat kumminkin kauniita
näytteitä veistotaiteen suunnasta, joka puusta leikatessaan monihenkilöisiä
ryhmäkuvauksia koetti elämän todellisuudessa kilpailla mitä realistisimman
maalaustaiteen kanssa.
Puiset veistokuvat ovat melkein kauttaaltaan kirkkojemme kosteuden
ja huonon hoidon tähden kadottaneet entisen kullasta ja heleistä väreistä
hohtavan komeutensa. Vielä pahemmin ovat alttarikaappien maalaukset
kärsineet. Ainoastaan harvoin on huomiota ansaitsevia jälkiä jäänyt.
Paraim-min säilyneitä ja taiteellisesti arvokkaimpia lienevät p. Olavin kaapin
ovimaa-laukset Urjalassa, jotka ehkä ovat noin v:n 1480 vaiheilta. Maalaukset
esittävät muun muassa Neitsyt Maariaa, p. Henrikkiä, p. Birgittaa ja erästä
tuntematonta piispaa, jonka jalkojen juurella lahjoittaja (toivioretkeläisen
puvussa?) rukoilee polvillaan. Suomen suojeluspyhän kuva todistaa alttarikaapin
VIII; sekä Aikakauskirjan „Zeitschrift f. bild. Kunst" liitteenä ilniaaut.
Kunstge-\verbeblatt, 1885, s. 97 ss.
’) Vrt Goldschmidt, main. t. Taf. 11.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
