Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2. Kuvanveistotaide.
31
toa, rupesi suuressa määrässä tätä tarkoitusta varten käyttämään
kuvanveistotaidetta. Täten syntyi joukko hautamonumentteja, jonka arvoisia ei
maassamme ole ennen eikä myöhemmin toimitettu, ja niin useat 30-vuotisen
sodan sankaritkin, joidenka urostyöt ja muu toimi olivat enimmältään
tapahtuneet kaukana kotimaasta, kiveen veistettyinä omistivat mainehikkaat
nimensä synnyinmaalleen. Näihin teoksiin käytetty aineskin, marmori ja
hiekkakivi, estää niitä pitämästä Suomessa tehtyinä, huolimatta siitä, että
useim-pain tekijät ovat tuntemattomia.
Useimmat näistä muistomerkeistä tavataan Turun tuomiokirkossa.
Kaikista kauniin ja ylipäätään hyvästi säilynyt on mainion sankarin Äke Tott’in
(t 1640) ja hänen ensimäisen puolisonsa Sigrid Bielken v. 1678 pystytetty
monumentti. Siinä nähdään portiikinmuotoisesti kahden pylväsparin
sivusta-massa, mustasta marmorista rakennetussa komerossa molempain valkoisesta
marmorista veistetyt pystykuvat. Edellinen seisoo jäykkänä sotapuvussa,
ky-päri maassa, kädet suorana sivuilla, jälkimäinen vienoluonteisena nuorikkona,
pitkässä muotipuvussa, kädet yhdistettynä rinnan kohdalle. Nämä kuninkaan
kuvanveistäjän Pietari Schultz’in tekemät kuvat ovat taiteellisesti arvokkaita
ja verrattavat etevimpiin sentapaisiin teoksiin. Kristuksen pystykuva ja kaksi
rukoilevaa enkeliä muistomerkin yläpuolella ovat sitä vastoin heikompia.
Toiset tuomiokirkon hautakuvat ovat enimmältään kovin turmeltuneet
tulipaloissa. Kuningatar Katarina Maununtytärtä (t 1612) kuvaavasta
hiekkakivi-relievistä, joka muinoin on kattanut hänen hautaansa, on vaan yläpuoli
jäljellä. Evert Hornin (t 1615) ja hänen puolisonsa Margareeta Fincken
sarko-faagin tapaisella alustalla lepäävät marmoriset korkokuvat ovat pahasti
lohkeilleet. Samuel Cokburn’in (f 1621) punaisesta hiekkakivestä veistetty,
sotaisten eduskuvain ympäröimä, yksinään makaava kokonaiskuva on taasen
aivan eheä, mutta taiteellisesti arvotonta tekoa. Toisia uhkeampi on
urhoollisen Torsten Stählhandsken (t 1644) ja Kristina Hornin pahoin särkynyt,
alttaria muistuttava muistomerkki. Vainajien kokonaiskuvat lepäävät
alustalla, josta kaksikerroksinen ylärakennus kohoaa seinää vasten.
Rakennuk-sellinen osa on mustaa ja ruskeaa marmoria ja jo mainitut sekä muut,
Kristusta ja erinäisiä hyveitä kuvaavat kokonaiskuvat valkoisesta marmorista.
Turmeltuneenakin on monumentti mainittava huomattavimpana barokkotyylin
näytteenä maassamme. Taiteellisesti arvokkaampi muinaisjäännös on
kuitenkin mainitun suomalaisen ratsuväen päällikön, jalopeurain kantama
ruu-miinarkku, joka on rikkaasti ja somasti koristettu kulmiin asetetuilla sotilaan
pystykuvilla, sotaisia eduskuvia esittävillä koruvyöhykkeillä, enkelinkuvilla,
jalopeuran päillä, vaakunakilvillä ja kannen päälle asetetulla ristiinnaulitun
kuvalla. Itse arkku on tinaa ja koristeet pronssia, ja kaikki kauttaaltaan
ho-pioittu.
Myöskin maaseutukirkoissa tavataan tähän ryhmään kuuluvia
muistomerkkejä. Ainoa tunnettu laatuaan lienee hiekkakivestä veistetty
korkokuval-linen votiivitaulu, jonka Arvid Stälarm toimitti Tenholan kirkkoon v. 1603
kuolleen vaimonsa Elina Flemingin muistoksi. Siinä molemmat puolisot
polvillaan rukoilevat Kristuksen ristin juurella, peremmällä on Jerusalemin
kaupunki. Kuvat ja muutamat muutkin taulun osat ovat väritetyt.
Suurem-moisin maaseutukirkkojen monumenteista on Henrik Flemingin (t 1630) ja
Hebla Bäätin harmaasta hiekkakivestä veistetty Mynämäellä. Neljä
enkeliä toinen polvi maassa kannattaa katafalkin laattaa, jolla vainajien
kokonaiskuvat lepäävät. Kummassakin päässä nousee jonkunmoinen renässansin
tyyliin profiloittu päätykolmio, joihin on kiinnitetty neljä mitaljoninmuotoista
korkokuvaa alabasterista ja joidenka sivuilla nähdään pieniä itkeviä geenioita.
Katafalkin alaosassa on kaksi, myöskin kivestä veistettyä luurankoa arkus-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
