Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2. Kuvanveistotaide. 67
pain taiteilijain tehtäväksi. Sopimus työjaosta oli jo tapahtunut heidän
kesken, kun tilaus Takasen kuoleman johdosta joutui yksinomaisesti Runebergin
suoritettavaksi. Taiteilijan myöhemmän kehitysajan muotokuvista, joissa
hänen realistinen suuntansa ehkä täydellisimmin ja taiteellisimmin varttuneena
ilmaantuu, mainittakoon A. E. Nordenskjöldin, A. Fryxell’in, J. Lie’n, B.
Björn-son’in ja C. G. Estlander’in rintakuvat. Runebergin taiteen yleisenä
tunnusmerkkinä on sommittelussa ilmaantuva älykäs, joskus huumoria
tavoitteleva miettely; muodonkäsittely on ylipäätään ihannoitseva, ensi kehitysjak-
Kuv. 30. Rabekka kaivolla. J. Takasen tekemä.
solia pehmeämpi kuin myöhemmällä, jolloin realismin pyyntö ja taiteilijassa
alkuperäisempi idealismi tavasta esiintyvät rinnakkain (esim. keisarin
monumentin sivukuvissa).
Monessa kohden edellisen vastakohtana esiintyy toinen syntyperältään
suomalainen kuvanveistäjä Johannes Takanen (s. Virolahdella 1849, k.
Roomassa 1885). Hän oli köyhän muonamiehen poika, ilman varoja, ilman
koulusivistystä eikä tilausten puutteessa koskaan saanut voimiansa kokea, mutta
kumminkin on hän pysyväisesti kiinnittänyt nimensä taiteemme historiaan.
Takanen herätti ensin huomiota pienillä, puukolla leikatuilla kuvillaan, nautti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
