Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. .Maalaustaide.
65
akatemian entinen oppilas F. J. Sedmigradsky — joka kauan aikaa (1812—40)
oli nimellisenä piirustuksen opettajana yliopistossamme, vaikkei hän koskaan
tätä virkaa hoitanut — opettanut häntä piirustamaan. Sittemmin oli hän
lakitiedettä tutkinut, ja oli hänellä joku alempi virka senatissa samalla kuin
hän v:sta 1830 hoiti juuri mainittua piirustuksen opettajan virkaa. Kruskopf
harjoitti vähemmin öljy- kuin pastellimaalausta ja kivipiirräntöä. V. 1837 ja
sitä seuraavina vuosina hän julkaisikin kokoelman somatekoisia „Finska vyer"
(suomalaisia näköaloja), jotka hän itse oli luonnon mukaan piirustanut ja
kiveen piirtänyt, sekä melkoisen joukon muitakin kivipiirroksia. Thomas Legler
(s. Throndhjemissä 1806, k. Turussa 1873), Juhana Knutson (s.
Helsingborgissa 1816) ja Lennart Torsten (s. 1817, k. 1886) ovat näitä lähinnä
taiteellisen kykynsä puolesta. Legler oli opetellut maisema- ja koristemaalausta
Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa ennenkuin hän v. 1833 lähti Pietariin ja
sieltä palatessaan jäi ikipäiviksi Turkuun. Siellä vaikutti hän piirustuksen
opettajana ja maalasi näöltään hienotekoisia, mutta luonnon tutkimuksen
puutetta ilmaisevia maisematauluja (yksi taideyhdistyksen kokoelmassa).
Knutson tuli 24 vuoden vanhana Suomeen, käytyänsä jonkun aikaa sekä
tanskalaisessa että ruotsalaisessa taideakatemiassa, ja on melkein koko ikänsä ollut
piirustuksen opettajana Porvoossa. Hän oli ensin parhaasta päästä
muoto-kuvanmaalaaja, mutta kääntyi myöhemmin maisemamaalaukseen.
Saavuttamatta korkeampaa taiteellisuutta on hän yhä nykyaikaan saakka pysynyt
tuotteliaana. Samanlaisella innolla everstluutnantti Forstenkin elämänsä
iltaan saakka piti kiinni taiteestansa. Syystä kun ei ollut harjoittanut
perusteellisempia opintoja, ei hän kyennyt kohottamaan maisemamaalaustaan
di-lettanttimaisuuden kannalta. Kruskopftn, Knutsonin ja Forstenin sekä kohta
mainittavan Maunu von Wrightin avulla rupesi kirjakauppias A. C. Öhman
v. 1844 toimittamaan suurta kuvateosta „Finland, framstäldt i teckningar"
(Suomi, kuvissa esitettynä). Kaikkiaan 120 (Dresdenissä tehtyä)
kivipiirros-lehteä käsittävä teos tuli Z. Topeliuksen (ja A. Reinholmin) kirjoittamalla
tekstillä varustettuna valmiiksi 1852 ja ansaitsee muun muassa sen tähden
mainitsemista, että se suuntasi taidettamme maisemamaalaukseen.
Edellisiä etevämmät ovat veljekset von Wright, Maunu (s. 1805, k.
Helsingissä 1868), Vilhelm (s. 1810, k. Ruotsin Bohuslän’issä 1887) ja Ferdinand
(s. 1822), joista ensimäinen ja kolmas ovat olleet Suomen tunnetuimpia ja
kunnioitetuimpia taiteilijoita. Veljekset olivat syntyneet Haminanlahden
tilalla Kuopion pitäjässä, paikkakunnalla, joka luonnonihanuuteen nähden on
meidän maan etevimpiä. Heillä ei ollut halua lukemiseen, mutta
varustettuina harvinaisilla luontaisilla taiteilijalahjoilla, joita he itseksensä kehittivät,
antautuivat he kaikki luonnon tutkimiseen sekä metsän ja veden asukkaiden
kuvaamiseen. Tekniikan puolesta tyytyen piirustimeen ja vesiväriin
kohosivat he jo varhain mestariuteen tällä heidän omituisella alallaan. Maunu lähti
kuitenkin v. 1826 Tukholmaan ruvetakseen taideakatemian oppilaaksi, mutta
tämä ei saanut häntä eroamaan hänen alkusuunnastaan. Päin vastoin ryhtyi
hän siellä, kutsuttuaan Vilhelm veljensä avukseen, kreivi Niilo Brahen
kustannuksella julkaisemaan suurta kuvateosta „Svenska foglar" (Ruotsalaisia
lintuja), luonnon mukaan kiveen piirustettuina (1828 — 30), teosta, jota
kaikkiaan ilmaantui 120 isoa kuvalehteä ja joka teki toimittajain nimet
kuuluisaksi molemmin puolin Pohjanlahtea. Alkuperäiset akvarellit ostettiin
myöhemmin Suomen yliopiston kirjastoon. Maunu palasi jo v. 1829 kotimaahan,
mutta Vilhelm jäi kuolemaansa saakka Ruotsiin, jossa yhä edelleen
taiteellansa palveli luonnontieteitä. Hänen etevin luomansa lienee kuvateos
„Skan-dinaviens Askar" (Skandinavian kalat, 1836 — 38), jolle kuvien uskollisuuteen
ja hienoon tekolaatuun nähden on vaikea löytää vertaa. Tauluja on tämä
6
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
