Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. .Maalaustaide.
79
hänen teoksilleen omituinen. Etevimpiä taulujansa on ,,Havumetsän sisusta"
v:lta 1882 (yksityisen omistama Helsingissä, kuv. 38); muita löytyy
taideyhdistyksen ja keis. palatsin kokoelmissa, nimittäin: ,,Metsämaisema
Itä-Suomesta" (1866), ,,Höyrylaiva jäässä" (1875), ,.Näköala Hisingen saaressa
Göteborgin lähellä" (1876), ,.Laksen järvi Ruotsin Dalslannissa" (1885) y. m.
ja yksityisen hallussa „Metsälampi" (s. v:lta).
Paitse näitä ovat useat muutkin suomalaiset maalaajat 1860-luvulla
opiskelleet Diisseldorfissa ja Karlsruhessa. Oskar C. Kleineh (s. Helsingissä
1846), oli siellä vuosina 1866 — 70. V. 1869 kävi hän Bretagnessa, josta otti
aiheita sekä meri- että arkkitehtuuri maalauksiin. Erottuaan Karlsruhesta ja
Gudesta, nautti hän 1870-luvun alkupuolella merimaalaajan Bogoljubow’in
ohjausta Pietarin taideakatemiassa. Yv. 1879—80 oleskeli hän Norjassa, josta
niinikään on valinnut monta aihetta käsitelläkseen, mutta muutoin on hän
asunut Helsingissä melkein ainoana merimaalaajanamine saavuttaen melkoista
suosiota yleisön puolelta. Taideyhdistyksellä on „Katu Quimper’istä
Bretagnessa" (1871), ,,Katu Quimper’istä Bretagnessa, yö-valaistuksessa",
,,Douarne-nez’in satama Bretagnessa" (1873). Torsten A. TVaenerberg (s. Porvoossa
1846), joka suoritettuaan ylioppilastutkinnon v. 1865 antautui taiteilijaksi, on
ollut edellisen toveri molemmissa noissa taidekaupungeissa. Myöhemmin on
hän pari kertaa käynyt Hollannissa, jonka rannikoilta hän on tuonut aiheen
useaan tauluun. Opettajatoimi Turun piirustuskoulussa (1874—87) sekä
taideyhdistyksen taidekokoelman intendentin virka v:sta 1887, jolloin suomalaisen
taiteen ja taiteilijain harras ja toimelias ystävä B. O. Schauman siitä luopui,
ovat jossakin määrin ehkäisseet maalaajan tuotteliaisuutta. Hänen
maisemistaan mainittakoon „Ilta Hoglannissa" (1874), „Sydänkesä Hoglannilla"
(1891) ja hollahtilaisaiheinen „Ilta rantavalleilla" (1889). Näihin liittyy kaksi
naispuolista maisemanmaalaajaa nimittäin Emma von Schantz, synt. Gylden
(s. 1835 ja k. 1874 Helsingissä) ja Fanny M. Churberg (s. "VVaasassa 1845).
Edellinen, joka Godenhjelmin ja ruotsalaisen maisemanmaalaajan E. Bergh’in
johdon alta vihdoin tuli Guden oppilaaksi, esiintyi jo v:sta 1861
taideyhdistyksen näyttelyissä teoksilla, jotka huolimatta teknillisistä puutteista
runollisen mielialan ja yksinkertaisen somuuden kautta herättivät mieltymystä.
Jälkimäinen nautti muun muassa Lindholmin opetusta, ennenkuin hän v. 1867
moneksi vuodeksi lähti Dusseldorflin. Hänen taulujensa rohkeassa, jyrkistä
vastakohdista omituisessa värityksessä ilmaantuu peräti itsenäinen
luonnon-käsitys („Auringonlaskun jälkeen, talvimaisema", 1880, taideyhdistyksen
kokoelmassa). Kun kivulloisuus esti häntä maalaamasta, ryhtyi hän „Suomen
käsityön ystäväin" nimisen yhdistyksen perustajana suurella innolla ja
menestyksellä harrastamaan alkuperäisten suomalaisten kuosien käytäntöä
nykyajan tarpeisiin — asia, jota tämä lahjakas nainen on sanomalehdissäkin
taidokkaasti ajanut. — Vielä myöhemmin ovat samoja polkuja käyneet J.
Fridolf Weurlander (s. Kuopiossa 1851) ja Elias Muukka (s. Lemin pitäjässä
(1853), molemmat alkuansa taideyhdistyksen ja Hj. Munsterhjelmin oppilaita.
Ensimäisenä henkilömaalaajain joukossa sopii mainita A. Fredrik
Ahl-stedt’in (s. Turussa 1839), koska hän samalla on maisemanmaalaaja ja siis
oikeastaan molempain ryhmäin välillä. Jo 1850-luvun alkupuolella rupesi hän
opettelemaan maalausta R. W. Ekmanin johdolla, mutta täytyi sittemmin
kauan muun muassa muotokuvia maalaten harjoitella taidettaan omin päin,
siksi kuin hän 1860-luvun loppupuolella pääsi ensin Tukholman
taideakatemiaan ja E. Bergh’in oppilaaksi ja vihdoin (1869) Dusseldorflin. jossa hän,
sota-aika poisluettuna, on ollut neljä vuotta. Kotimaassa hän on ollut ahkerimpia
opettajia. Ahlstedtin etevimmät ja tunnokkaan suorituksensa puolesta
arvokkaat teokset ovat joko muotokuvia niinkuin talonpoikaissäädyn puheenjohtajan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
