- Project Runeberg -  Sumalaisen Taiteen Historia Pääpiirteissään /
81

(1891) Author: Eliel Aspelin-Haapkylä
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

3. Maalaustaide.

81

nen, ihanteellinen isänmaallisuus on vaihtunut vastakkaisia puolueita
kannustamaan intoon. Sanalla sanoen uusi realistisempi aika on koittanut, ja ihan
kuin itsestään tapahtuu myöskin käänne taiteemme kehityksessä. Ranskan
virkeintä elonvoimaa uhkuva taide vetää vastustamattomasti taiteilijanalut
puoleensa, ja 1880-luvulla ovat lähes kaikki nuoret ja nuorimmat uuden,
ranskalaisen koulun miehiä. Ikäänkuin rajapyykkinä, josta uusi suunta
alkaa, voidaan pitää 1876 v:n yleistä näyttelyä. Siinä Suomen taide
ensikerran esiintyi julkisesti tavalla, joka osotti, kuinka odottamattomasti oli
edistytty taideyhdistyksen perustuksen jälkeen. Kun kymmenen vuotta
myöhemmin taiteilijat kutsuttiin 1885 v:n näyttelyyn oli tuo muutos tapahtunut.

Kuv. 39. «Ristiässä». K. E. Janssonin maalaama.

Muutoin on vuosi 1876 taideyhdistyksenkin historiassa käännekohtana
muistettava. Silloin näet sai tämä yhdistys kauppias Victor Hovingin tekemän
testamentin kautta noin puoli kolmatta sataa tuhatta markkaa suuren
pääoman käytettäväkseen, joten se voi ruveta entistä vaikuttavammin
toimimaan taiteen hyväksi.

Syynä mainitun taiteensuunnan muutoksen äkkinäisyyteen lienee kai
osaksi sekin, että nyt niinkuin 1850-luvullakin ensimäiseksi uuden suunnan
maalaajaksi ilmaantui harvinaisen lahjakas taiteilija. Se oli näet Albert G.
A. Edelfelt (s. Kiialan kartanossa Porvoon pitäjässä 1854), joka Janssonin
kuolinvuonna ensiksi asettui Parisiin ja verraten lyhyessä ajassa saavutti
sellaisen nimen ja maineen, jonka vertaista ei ainoallakaan Suomesta
lähteneellä taiteilijalla ja harvalla pohjoismaisellakaan on ollut. Jo koulunkäyn-

6

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 01:53:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/taiteenhi/0091.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free