Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IX. Erämaan sydämmeen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Karavaani matkalla lentohiekka-vuorien välissä.
IX.
Erämaan sydämmeen.
Joulupäivänä teimme matkaa lähes kaksi ruotsin penikul-
maa. Myrsky oli seuran:imme yhä ja sen käsissä lensi liikkuva
hiekka pitkinä pyrstöi,1ä kaikilt:i särkkien harjanteilta. Sitä tun-
keutuu joka kohtaan, se kutkuttaa ilkeiisti ihoa, se kirskuu ja
vihloo hammasten välissä, ja vielä tänä päivänä, neljän vuoden
kuluttua, karisee sitä silloisen muistikirjani lehdistä, kun niitä
kääntelen. ·
Toisena joulupiiivänä oli seutu yht:i epäsuotuisaa ja hiekka
yhtä vaikeata. Joka kerta kun olemme päässeet johonkuhun
solaan, seisomme äkkijyrkänteellä, joka suorastaan putoaa seu-
raavaan bajiriin. Karneelit laskevat näistä mäistä suin päin kuin
koskesta. Pehmeä hiekka alkaa jaota heidän painonsa alla ja
niin luistavat he sen mukana jalat jäykkinä alas, ja ovat siihen
jo niin tottuneet, etteivät ollenkaan epäröi tällaista mäenlaskua.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
