Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XIII. Jylhä Tiibet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
I 34 JYLHi\ TIIBET.
saavani heidät vähitellen kokoon taas. Oli jo yö, kun kahden
soutajan kera istuin siroon ja mukavaan kanoottiin kulkeakseni
vielä vesitse kaikkein viimeisen pätkän Tarimia. Kuu teki juuri
laskuaan, mutta taivas oli kirkas ja tähdet kiiluivat kuin pienet
soihdut järvijonolle, jolla heikko yötuuli huoiutteli kaislikoita.
Pian tulimme kumminkin niin taajoihin kamischipensaikoihin,
ettei sinne tuuli enää sopinut; siellä oli tukahduttavan kuumaa
ja ummehtunutta, ja haaleasta veden pinnasta nousi inhoittavaa
höyryä. Kun minulla jo oli koko tämä seutu kartalle merkit-
tynä, saatoin silloin tällöin kaikessa rauhassa torkahtaa. Aamu-
puolella alkoivat miehet virkistyksekseen laulaa. Silloin emme
enää olleet etäällä yhtymäkohdasta ja heti aamun valjetessa saa-
puikin karavaani, kellot tahdissa kalkattaen.
Siinä nousin minä satulaan, ja nyt jätimme järvet samo-
taksemme suoraan sen toivottoman yksitoikkoisen, täydellisesti
tasasen suola-aavikon halki, joka alkaa niitten etdäisiltä rannoilta.
Aurinko nousi kaikessa loistossaan ja levitti valoa ja lämpöä
aavikolle, ja kun sen kasvojen eteen kohosi pieniä pilvenhatta-
roita, valaisi se niitä takaapäin ja seppelöitsi niitten reunat kul-
lalla. Muuten oli taivas kirkas ja puhdas kuin hiottu jalokivi.
Sanomattoman viehättävän näyn tarjosivat myöskin vuoret,
joitten sinipunertavat, pitkän välimatkan tasottamat piirteet muo-
dostivat aamuvalaistuksessa erittäin sopusuhtaisen taustan lrni-
valle erämaalle.
Tuskin on aurinko päässyt kokonaan näkyviin, kun kuu
muus alkaa jo rasittaa liiaksi ja ilma tulee taas täyteen myriaa-
deja paarmoja, joita vastaan me sitten käymme ruokovastoillamrne
melkein toivotonta taistelua. Murkinan aikaan seisahduimme
eräälle suolaiselle kaivolle, ja sen jälestä oli meillä kauhea vaiva
suojellessamme kameeleja heidän verivihollisiaan vastaan.
Kello 3 seuraavana aamuna herätettiin minut, lyhdyt syty-
tettiin ja syötiin aamiainen, leipää, munia, teetä. Tuntia myö-
hemmin lähdettiin liikkeelle. Meillä oli edessämme pitkä taival,
lähes seitsemän penikulmaa. Vettä otettiin kahteen vaskikan-
nuun. Maa, joka hitaasti nousee vuoria kohti, on kovaa some-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
