- Project Runeberg -  Seikkailuja Tiibetissä /
181

(1906) [MARC] Author: Sven Hedin Translator: Kalle Kajander - Tema: Exploration
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XV. 5500 metriä yläpuolella merta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

) )00 METRIÄ YL.ÄPUOLELLA MERTA.
vaanille - jos se nyt todellakin oli ollut meikäläisten tuli, jonka
olimme nähneet, ja jos he yön kuluessa mahdollisesti lähtisivät
etsimään meitä lännestä päin. Ja sitten painuimme raskaaseen
uneen kirkkaan tähtilaen alla, ollen enää vaan 347 r metrin
korkeudessa.
Aamulla I) p:nä lokakuut::i nukkuivat kaikki pitkään.
Seutu oli hiljainen ja autio, ihmisiä ei näkynyt. Lähde löydet-
tiin läheltä leiriämme ja niin voimme olla siinä missä olimme.
Tjerdon, joka oli saanut ruutia ja kuulia Togdasinilta, lähti
koettelemaan saalista, mutta palasi kello kahden aikaan tyhjänä.
Vaan sen sijaan sanoi hän etäältä lännen puolella nähneensä
jotain mustia esineitä, joita hän ensin oli pitänyt kulaaniparvena,
vaan jotka nyt näyttivät olevan ratsastajia ja lähenevän leiriä.
Minä riennän kiikari kädessä ulos. Siellä on todellakin
joukko ratsastajia ja kaikki juoksevat mitä suurimmassa jänni-
tyksessä tarkastamaan niitä eråältä kunnaalta. Ne ovat vielä
hyvin etäällä, yläpuolella metsärajaa, ja näkyvät, häälyvistä liik-
keistä päättäen, ratsastavan kovaa. Nyt ne katoavat näkyvis-
tämme metsään, mutta pölypilvi osottaa yhä, millä kohdalla ne
kulkevat. Ne ovat ihan varmaan meikäläisiä, jotka eivät ole
yöllä huomanneet merkkitultamme, vaan lähteneet aamupuhteella
liikkeelle, nähneet kameelien jäljet ja silloin huomanneet, että
olemme menneet ohi toisiemme.
Jännitys nousee korkeimmilleen, kun kaksi ratsastajaa su-
keltaa näkyviin meidän puolella metsikosta; niitten jälestä tulee
vielä kaksi sekä kokonainen parvi hevosia, joita ne ajavat edel-
lään. Ne laskettavat täyttä laukkaa, ja nyt tunnen minä jo Is-
lamin nahkaisesta päähineestään. Hän karahuttaa etummaisena
valkoisella hevosella, lisää vauhtia yhä ja saapuu ensimmäisenä
meidän luo, nousee satulasta, tervehtää ja sanoo »Schipkasolassa
kaikki olevan rauhallista». Toiset olivat Musa Oschista, Khodai
Värdi ja Tokta Abun Abdalista.
Sitä iloa, jota molemmin puolin tunnettiin, sitä elämää,
mikä parin lepopäivän kuluessa vallitsi leirissä, niitä kemuja,
joita vietettiin riissipatojen ääressä - kaikkea sitä minun ei

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Thu Jan 11 14:47:34 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tiibetissa/0211.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free