Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXI. Arka-tag lumimyrskyssä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
262 ARKA-TAG LUMIMYRSKYSSÄ.
kaunis, jos slta nimeä sopii käyttää tiibetiläisistä maisemista.
Mitä alkuperäisin ja koskemattomin luonto ympäröi meitä joka
taholta: no niin, olkoon nyt vaikka luontokin, itse asiassa oli
se vaan alastonta, karua maan pintaa. Me teemme matkaa viik-
koja, kuukausia, mutta yhä olemme ainoat inhimilliset olennot,
jotka kansoitamme tätä osaa maapallostamme. Se on niinkuin
loppumattoman laaja hautausmaa, ilman muita hautoja, kuin
mitä me jätämme jälkeemme.
Aurinko oli laskenut, mutta lännen taivaalla viivähti vielä
hetkisen sen hohtava purppuraloisto. Idästä nousi täysikuu nä-
kyviin mustansiniselle taustalle, vaaleana ja kylmänä ja hienon
iltasumun harsottamana, joka loihti näkyviin mitä pehmeimpiä
värivivahduksia. Kapea, sysimusta juova kulki vaakasuorassa yli
kuun pinnan, se oli kuin musta lauta hopean hohtavalla pal-
lolla. Saattoi luulla, että Saturnus oli hairahtunut kuun radalle.
Ilma oli niin tyyni, että avonaisin ovin ja kynttiläni vapaasti pa-
laessa saatoin syödä myöhäisen päivälliseni. Mutta heti kello 8
jälkeen nousi raju pohjoismyrsky, eikä kuulunut enää muita ääniä,
kuin silloin tällöin miesten huuto, kun tuuli oli temmannut
mukaansa jonkun kevyemmän vaatekappaleen.
Hajallaan laitumella pureskelevat nälkäiset elukkamme ruo-
hoa. Ne kameelit, jotka ovat käyttämättömiä, lepäävät Turdu
Bajn teltan vieressä yhdessä ryhmässä, villavaipoilla peitettyinä.
Siinä ovat myös molemmat vasikat, lämpimän vuoksi aina
emänsä ja toisen aikuisen välissä maaten. Kaikki muut elukat
ovat kuutamossa laitumella, paimenten ja koirien visusti vartioi-
mina, sillä näillä seuduin on runsaasti susia; toisinaan kuultiin
pitkäveteinen ulvoma vuorilta.
Laskujeni mukaan piti sen laakson, jossa nyt majailimme,
oleman läntistä jatkoa sille, johon edellisenä syksynä olimme
haudanneet Aldatin. Kolmen penikulman päässä siitä liehui
musta jakin häntä hänen yksinäisellä haudallaan.
Uusi vuorijono kohoo taas suoraan poikki tiemme. Vai-
voin pääsemme sen harjalle, joka on 52 ro metriä korkealla.
Etelässä leviää ylätasanko ainakin neljä päivänmatkaa eteenpäin,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
