- Project Runeberg -  Seikkailuja Tiibetissä /
273

(1906) [MARC] Author: Sven Hedin Translator: Kalle Kajander - Tema: Exploration
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXII. Ensimmäiset tiibetiläiset

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ENSIMMÄISET TIIBETILÄISET. 273
tiota ja elukoita ahkerasti silmällä. Nyt oli s1ta parempi m1ta
pikemmin tapaisimme soveliaan paikan pääkortteeriksi, ja yhdessä
tuumin Schagdurin kanssa päätimme, että ainoastaan hän, minä
ja Lama koettaisimme ratsastaa Lassaan, vaan että Tjerdon jäisi
pääleiriin, jossa tarvittaisiin niin lujat puolustusvoimat kuin mah-
dollista. Tjernoffin piti myös kohdakkoin oleman odotettavissa.
Yhden päivän viivyimme vielä tässä merkille pantavassa
-leirissä, ja sillä aikaa pantiin meidän mongoolilaiset tamineemme
kuntoon, niin että kaikki olisi valmiina, tulipa ero karavaanista
tapahtumaan millä hetkellä hyvänsä. Hämärissä palasivat mo-
lemmat tähystelijämme ilmottaen, ettei matkalla etelään päin ollut
mitään voittamattomia esteitä.
He opastivat meitä nyt erään laakson läpi, jossa monta
kertaa saimme kahlata yli kuohuvan virran; erään suvannon
rannalla, missä oli vielä hiukan laidunta, asetuimme leiriin. Yksi
kahdeksastatoista kameelistamme alkoi uupua, eikä toisena päivänä
enää jaksanut eteenpäin. Se oli kuitenkin paremmassa lihassa
kuin monet tovereistaan ja käveli kentällä pureskellen ruohoa.
Päätin siis jättää sen siihen. Ennen jälkijoukon tuloa olisi se
mielestäni . ehtinyt tarpeeksi levätä ja voimistua ja voisi sitten
seurata heitä. Susista ei sanonut Turdu Baj olevan vaaraa, sillä
ne eivät hätyyttäneet koskaan sellaista kameelia, joka kantoi
kuormasatulaa. Pienelle kunnaalle laaksossa pystytettiin telttirima
ja sen nenään tyhjä säilykepönttö, johon pistettiin paperilappu
seuraavalla tnrkinkielisellä kirjotuksella: ,, olemme jättäneet tähän
yhden kameelin; jos sitä ei näy, niin seuratkaa sen j:ilkiä kun-
nes löydätte sen.,,
Kysyvällä katseella tyynissä silmissifan seurasi se meidän
armotonta lähtö:imme. Mitä ajattelikaan se meistä, joilla oli
sydäntä jättää uskollinen palvelija keskelle karua erämaata? Kun
viimeisen kerran käännyin satulassani katsomaan, eikö se sentään
lähtisi kömpimään jälessämme, näin sen rauhallisesti taivuttavan
pitkän kaulansa maata kohti ja purasevan ruohoa. Sinne se jäi
hyvin niukoilla toiveilla pelastuksesta; ja niin kävi, ettemme
Hedin, Seikkailuja Tiibetissä. - I 8

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Thu Jan 11 14:47:34 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tiibetissa/0309.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free