Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXIII. Lähtö Lassaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
286 LÄHTÖ LASSAAN.
ro~vot olivit käyttäytyneet. Kolme tiibetiläistä ratsastajaa, joko
sitten satunnaisia tai ammattivarkaita, oli nähtävästi seurannut
meitä koko päivän ja ottanut tarkan selon leirimme asemasta.
Kovassa myrskyssä oli yksi niistä päällä tuulen salaa ryöminyt
laumamme läheisyyteen ja piiloutunut erääseen syvänteeseen.
Sopivalla hetkellä oli hän sieltä hyökännyt kahden uloimpana
seisovan hevosemme kimppuun, ja’ saanut ne pelästyneinä juok-
semaan länteen päin, jossa toiset kaksi -tiibetiläistä olivat ratsui-
neen valmiina odottamassa. Sitten olivat kaikki kolme kara-
huttaneet pois, ajaen hevosiamme edellään.
En koskaan elämässäni ole siihen määrin kuohunut sisälli-
sestä vihasta. Yksi ainoa aate valtasi minut aluksi kokonaan:
ajaa roistoja takaa ja maksaa heille ansaittu palkkansa. Schagdur
raivosi, ja pyssy poltti hänen sormiaan. Mutta pian voitin minä
sentään suuttumukseni ja aloin punnita asianhaaroja levollisem-
.mi~. Ei ollut pienintäkään mahdollisuutta maailmassa, että me
uupuneilla hevosillämme olisimme voineet saavuttaa tiibetiläiset,
jotka tietysti olivat siksi viisaita, etteivät seisattuisi pariin päi-
vään. Jos blksi olisi ajanut takaa ja kaksi jäänyt leiriin, oli-
simme sillä tavoin jakaneet voimamme kahtia, joka olisi ollut
kovin typerä teko, kun viholliset selv:istikin pitivät meitä silmällä.
Ei, asia oli jätettävä sille hyvälleen, olimme saaneet tuntuvan
opetuksen, ja siihen saimme tyytyä. Leikki oli muuttunut to-
deksi, päällemme saatettaisiin hyökätä millä hetkellä tahansa,
täällä täytyi pitää silmänsä auki.
Unta ei tullut enää silmiimme sinä yönä. Istuimme pie-
nelle nuotiolle, sytytimme piippumme ja keskustelimme, ja on-
nettomuutta ennustavat pilvet purjehtivat huimaa vauhtia ohi
kylmästi kumottavan kuun. Sitten keitimme teetä ja söimme
aamiaiseksi riissiä ja leipää. Päivän koitossa satuloittiin molem-
mat jälellä _olevat hevosemme ja muuli, sekä pistettiin kapineet
kokoon. Ikävä yö oli ·meillä ollut, mutta sanaakaan ei hiiskuttu
takaisin ·kääntymisestä. Takaisinko! Ei toki, sellainen ajatus ei
mahtunut minun aivoihini. Ruotsalainen ei väisty milloinkaan,
jos hän on hiukankin ylpeä maansa historiasta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
