Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXVII. Me tunkeudumme uudestaan etelään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ME TUNKEUDUMME UUDESTAAN ETELÄÄN. 341
matkan päässä ja me käytimme tilaisuutta hyväksemme ostaen
lampaita ja maitoa niin paljon kuin saimme.
Mutta seuraavana aamuna lähestyi jo taas viisikymmentä
ratsumiestä ja asettui leiriin ihan meidän viereemme. Muutamat
niistä keskustelivat Laman kanssa puolueettomalla alueella, mutta
minä annoin sanoa heille, että sovinnosta ei tulisi ·mitään, ellei
heidän ylin päällikkönsä itse saapuisi mieskohtaisesti minun
telttiini.
Hän piti ehtoja varmaan ylen kovina, sillä vasta kolmen
tunnin harkinnan jälkeen saapui hän jalan astuen ja kymmenen
asestetun miehen saattamana leiriimme, jossa hänet vietiin keit-
tiötelttiin. Hän oli vanha, miellyttävän ja ystävällisen näköinen
mies, ja poistaakseni häneltä kaiken pelon, vedin soittorasiani
käyntiin, mutta ei edes marseljeesi saanut ainoaakaan piirrettä
hänen kasvoissaan muuttumaan; varmaan luuli hän, että se oli
helvetinkone, kuularuisku, tai joku muu paremmassa seurassa
sopimaton koje. Juuri kun Cavallerian venyvät, surumieliset
sävelet hivelivät hänen tunteettomia korviaan, pyysi hän minua
kääntymään joukkoineni takaisin ja lupasi paluumatkalla hankkia
meille kaikkea mitä tarvitsisimme. Ellemme sitä tekisi, pyysi
hän nöyrin sanoin meitä pysymään edes paikoillamme siksi
kunnes hän saisi vastauksen »devaschungilta» Lassasta, jonne
sanoi lähettäneensä kiireellisen viestin. Ei meidän tarvitsisi odot-
taa kuin neljä päivää. Minä vastasin vaan, että aikomuksemme
oli mennä suoraan Lassaan. »Siitä me estämme teidät», sanoi
hän, »me saamme pian lisää väkeä».
»Te ette voi estää meitä muuten kuin ampumalla, mutta
muistakaa, että meillä on myös tuliaseet.» Nyt pudisti hän
paataan : »Emme ole koskaan ajatelleet aseitten käyttämistä,
eikä meidän tarvitse vaihtaa näin ankaroita sanoja, sillä mehän
olemme ystäviä.» Ja sitten lähti hän alakuloisena ja huolestu-
neena telttiinsä takaisin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
