Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XXXI. Retki Himalajan yli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
RETKI HIMALAJAN YLI.
maalta Kaschmirin hymyileviin laaksoihin ja reheviin mänty-
metsiin. Ja mikä ero olikaan tämän viimeisen matkan kmn-
mankin pään välillä! Pieni Leh rappeutuneine kuninkaanlin-
noineen ja 4000:ne asukkaineen, kaupunki, jonka ainoa merki-
tys on viihäpätöisessä kaupassaan Lassan ja Jarkentin kanssa -
ja suuri, mahtava Srinagar, Kaschmirin maharadjan asunto-
paikka, jossa on r20,000 asukasta ja joka käy kauppaa laajoilla
aloilla.
No niin, lähtekäämme vihdoin liikkeelle! Kun nousen
tammikuun I p:nä vuoteeltani, hirnuu jo pihallani neljä pientä
ja pörhöistä ladakilaista hevosta; minä nousen yhden selkään,
Schagdur toisen, ja kaksi kantaa matkatarpeitamme. Ladakilai-
sen saattojoukon seuraamana ratsastamme sitä leveätä laaksoa
alas, jonka keskellä Lehin kaupunki uinailee poppeliensa siimek-
sessä. Matka sujuu hyvästi ja me lähestymme Indusjokea erään
pienen kalliotemppelin luona, jossa joki supistuu ahtaalle kor-
keitten seinämäin väliin. Siellä täällä kuljemme jonkun sivulaak-
son poikki, jossa vesi pakkasen vaikutuksesta on tekeytynyt suu-
reksi jääkentäksi. Keskellä on sentään tavallisesti avon;\.inen
uoma, jonka yli johtaa huojuva puusilta. Laaksoissa piilevien
kylien peltotilkut kohoavat penkereittäin toinen toisensa yläpuo-
lella ja niitä kastellaan älykkäällä kanavajärjestelmällä. Sähkö-
lennätinlangat seuraavat meitä korkeissa pylväissään penikul-
man penikulmalta. Nopsina nousevat pienet ratsumme erää-
seen solaan, josta tie laskeutuu äkkijyrkkänä, porrasmaisesti ja
ahtaasti, mutkitellen vierinkiviröykkiöitten lomitse laajempaan
laaksoon, jonka pohjalla on jäätynyt puro. Siihen ovat uuraat
laamamunkit rakentaneet satoja metriä pitkiä kivikirstuja, 101ssa
jokaiseen kiveen on hakattu tuo ainainen rukous »on mane
padme hum» .
Niemossa vietimme yön erittäin mukavassa »bungalowissa »
eli majaralossa, ja siitä ratsastimme eteenpäin oikullisen sekasot-
kuisten laaksojen ja solien kautta, joitten kahden puolen kohosi
veden muovailemia hiekkakivikallioita keilamaisine huippuineen.
Altjin kylän luona tulimme taas Indusjoen näkyviin. Se on siinä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
