Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
Sen kyllä avasin, sanoi Kåhlfelt, He
pelkäävät koirien tai varkaiden tulevan makkara-
puotiin.
Makkarakopuotiin ?
Niin, onhan hänen isänsä makkarantekijä.
Etkö sitä tiennyt? Mutta eipä siitä mitääD, me
kiipeämme aitauksen yli.
Hiukan alakuloisena kiipesi Svante toverien
jälessä; viulu heilui kuin porsas säkissä. Hil-
jaa otettiin ääni ja alotettiin. Viulu oli huonosti
viritetty ja antoi epävarman äänen; tenorilla oli
tavallista enemmän ääni painuksissa, bassolla oli
yskä. »Hiljaa, oi hiljaa», laulettiin niin hiljaa,
että se kaikui kuulumattomille korville, mutta
kun kvartetti lauloi viimeisiä tahtia »Kirkas tähti»-
laulusta, kiskaistiin ikkuna auki ja eräs pää pil-
kisti ulos.
Ala soittaa! Sukkelaan, hän on tuolla
uutimen takana! kuiskasi Kåhlfelt kärsimättö-
mästä Svante tarttui vapisevalla kädellä jouseen
ja viulu alkoi naukua etusoittoa lauluun »loh
weiss nicht. .
.», jonka jälkeentenori yhtyi häneen.
Heti sen jälkeen heitettiin ovi selälleen ja mies
puettuna turkkiin jatohveleihin hyökkäsi laulajien
luo, purkaen suppeansa mitä eriskummallisimmalla
suomenkielellä.
Mitte kissannaukkujaisi teme on? Hyi
häpee, lurjuset, ku heiritse kunno ihmisii öölle!
Pojs paikkala tahi mine huuda poliis . . !
Kåhlfelt alotti puolustuspuhetta ja Svante
pisti sukkelaan viulunsa pussiin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
