Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
Turhia, eihän sitä pidä lauantai-iltana
työtä tehdä, vai miten tytöt ? Nämä viimeiset
sanat lausuttiin Eufrosynelle keittiöön päin.
Tytöt? Kasse näytti kysymysmerkiltä.
No, olkoon sitten »ihmiset», nauroi
Kamilla. Voi, kas tuossahan saamme nyt kynt-
tilän, elä unhota tulitikkuja, Kasse! Tulkaa
nyt, ihmislapset!
Pihalla seisoi heidän mestariteoksensa, lumi-
ukko, joka oloihin katsoen oli komea. Vatsa oli
ontto ja laitettu lyhdyksi, johonka nyt pistettiin
kynttilä ja etupuoli tukittiin pienillä sievästi teh-
dyillä lumipalloilla. Eufrosyne sytytti tulitikun;
tuuli kauheasti ja he saivat tuulelle uhrata kuusi
tulitikkua. Vihdoin aukaisi Kasse päällysnut-
tunsa ja levitti hellästi suojellenkäsivartensa ukon
ympärille, jolloin Effin onnistui sytyttää kynttilä-
palan ukon vatsassa.
Kynttilä paloi hauskasti ja kirkkaasti, oikein
ylenluonnollisesti, arveli Kasse, joka seisoi siinä
vieressä, hieroen paljaita palelevia käpäliään. Dika
tädin pojat eivät olleet raukkamaisia. Masse ja
Fritz olivat nyt myös yhtyneet heihin, nuttujen
napit kiinni ihan kaulaa myöten, ja nyt alkoikii-
vas lumisota, jonka kestäessä tytöt pitivät puoliaan
yhtä hyvin kuin urhoollisimmat pojat. Kukaan
ei itkenyt, vaikka välistä sai kovan kolauksen suo-
raan otsaan ja vaikka lumi pitkinä rihmoina mär-
känä vetäytyi pitkin niskaa ja selkää. Se oli ter-
veellistä ja vahvistavaa ja lapset löylyttivät toi-
siaan aika lailla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
