Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
207
lakkia, mutta sitä en tiedä olivatko sukat pu-
naiset? Kysykää vahtikonttoorilta!
Spirea ja Fritz palasivat nyt turhilta retkil-
tään. Pimeä oli saavuttanut heidät, kaasulyhtyjä
sytytettiin ja suru sydämmessä täytyi heidän palata
kotiinsa. Pullosen vaimo oli mennyt poliisikama-
rille ilmoittamaan asiaa.
Kotona säikähtyivät kaikki, kun kuulivat mitä
oli tapahtunut. Tilhiläiset juoksivat alituisesti
ikkunasta ikkunaan voidaksensa mahdollisesti kaa-
sun valossa nähdä pientä paksua palleroista kotiin
palaavan, ja he säpsähtivät, jos ulkoa kuulivat pie-
nintäkin liikettä. Spirea raukka oli ihan epätoi-
vossa. Sehän on minun syyni, minun syyni,
nyyhkytti hän. Minkätähden en pitänyt hänestä
parempaa huolta .
.
.
Mutta minusta vaan näytti,
että hän koko ajan oli minun rinnallani. En ym-
märrä kuinka hän olisi päässyt portistakulkemaan,
niin etten minä olisi häntä nähnyt... Voi, Daidia,
voi! En koskaan suo tätä itselleni anteeksi . .
.
Rauhoitu nyt, tyttö parka, lohdutti Dika
täti, joka kääntyi levottomaksi tytön äärettö-
mästä surusta. -f- Eihän se tarvitse olla mitään
vaarallista. Varmaankin on Dan hiipinyt johonkin
pihaan, ja siellä ovat varmaankin korjanneet hänet.
Huomenna he ehkä ilmoittavat hänet poliisikama-
rilla ja sinnehän on Pullosen vaimo jättänyt meidän
osoitteen. Elä itke, lapseni, vielä siihen ei ole
syytä.
Dea täti istui kiikkutolissa ihan masentuneena.
Olenhan aina sanonut, ettei tule kuin onnetto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
