Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
220
portaasta ylös. He saapuivat likaiseen, pahasti
haisevaan porstuaan, jossa oli kolme ovea.
Parasta että konstaapeli jää tänne, sillä
mehän saattaisimme mennä väärään huoneeseen ja
silloin vaimo ehkä koettaa pakoon hiipiä, kuis-
kasi Dika täti ja astui rohkeasti Spirean kanssa
oikealla olevaan huoneeseen. Poliisi jäi porstuaan.
Paksu, ummehtunut ilma täytti huoneen, jossa
kaksi naista asui; toinen pöydän luona pienen
savuavan lampun ääressä, paikkaellen vanhaa
turkkia. Toinen makasi vuoteella, pää seinään
päin kääntyneenä.
Vieraiden sisään tultua nousi edellinen ja
kysyi äreästi, mitä he tahtoivat.
—■ Se ei ole hän, kuiskasi Spirea, jonka
katseet olivat vuoteella makaavaan vaimoon.
Dika täti otti päällensä ankaran katsannon,
joka tavallisesti sai ihmiset tottelemaan ja kysyi
äreästi: asuuko matami yksinään täällä?
Kuullessaan vieraan äänen säpsähti vaimo
vuoteella sekä nousi istualleen kiinnittäen vasta
tulleihin mustat, uhkaavat silmänsä.
Vastausta ei näy tarvittavankaan, jat-
koi Dika täti, minä näen että täällä on se,
jota haemme. Ja kääntyneenä naiseen, joka
nyt istui sängyn laidalla eikä nähtävästi aikonut
paeta, kysyi hän Spireaa osoittaen:
—■Tunnetteko
tätä nuorta neitiä?
Nainen naurahti, mutta ei vastannut mitään.
Dika täti uudisti kysymyksensä. Nainen vastasi
huolettomasti: olenhan häntä jonkun kerran
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
