Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VALON KADOTESSA
13
hankimme uuden pistoolin — oikein hyvän — joka
kantaa kauvaksi."
»Minulla ei tule olemaan enää mitään
lupa-aikoja," sanoi Maisie. »Minä lähden pois."
» Minne?"
»En tiedä. Minun holhoojani on kirjoittanut
rouva Jennettille, ja minut lähetetään jonnekin
kasvatettavaksi — ehkä Ranskaan — en tiedä. Mutta
kyllä minusta on lysti päästä pois."
»Minusta ei ole. Minä kai jään tänne. Onko
se totta, aivan totta, Maisie, että sinä lähdet pois?
Minä en siis enää tapaisi sinua tämän lupa-ajan
perästä. Ja ensi viikolla minä lähden taas kouluun.
Minä tahtoisin —."
Nuori veri lennähti hänen poskiinsa, jotka
kävivät tulipunaisiksi. Maisie nyppi ruohoja maasta ja
heitti ne rannalla kasvavaan keltaiseen meri-unikkoon,
joka nyökäytti päätään äärettömälle rantatasangolle
toisella puolen ja valkoiselle merelle toiselle puolen.
»Minä toivoisin," sanoi Maisie vähän ajan
kuluttua, »että saisin joskus tavata sinua taas. Etkö
sinäkin tahtoisi?"
»Tahtoisin, mutta olisi ollut parempi, jos —
jos — jos sinä — olisit ampunut suoraan tähän —
siellä aallonmurtajan luona."
Maisie katsoi häneen hetkisen suurilla silmillä
Oliko se tuo sama poika, joka kymmenen päivää
sitten oli ripustanut Amomman kaulaan paperihetaleita
ja ajanut sen sitten kaikkien pilkattavaksi
valtamaantielle? Hän loi silmänsä alas. Ei luo ollut
sama poika.
»Elä nyt ole tyhmä," sanoi tyttö vihdoin
moittien, ja nopealla vaistolla hän käännähti toiselle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
