Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
valon kadotessa
57’
»No, enhän niinä puhu muille kuin sinulle. Niin,
minä tein sen kuvan niin hyvin kuin taisin ja niin hyvin
kuin öljyvärit sallivat. Sitten tuon maailmanlopun
viikkolehden toimittaja selitti minulle, ettei yleisö tulisi
pitämään siitä. Se oli brutaali ja raaka ja hurja —
ihminenhän on tietysti lempeällä mielellä, kun hän
taistelee henkensä edestä. Yleisö tahtoi jotain
tyynem-pää ja hiukan enemmän värejä. Minä olisin voinut
sanoa paljonkin; mutta puhu yhtä hyvin pässille kuin
taidekauppiaalle. Minä otin takaisin ’viimeisen
laukaukseni’. Ja katsoppas tulosta, jonka saavutin!
Minä puin soturini siistiin punaiseen takkiin, jossa
ei ole täplääkään. Se on taidetta. Minä kiillotin
hänen saappaansa — huomaappa kuinka oikean
saappaan kärki hohtaa. Se on taidetta. Minä puhdistin
hänen pyssynsä — pyssyt ovat aina puhtaat
tappelu-kentällä — sillä se on taidetta. Minä poleerasin
hänen kypärinsä — polityyriä käytetään tietysti
tap-pelukentällä ja taiteessa se on vallan välttämätöntä.
Minä ajoin hänen partansa, minä pesin hänen kätensä
ja annoin hänen kasvoilleen hyvinvoivan, rauhallisen
ilmeen. Tulos: soturiräätälin muotikuva. Hinta:
taivaalle kiitos, kaksi kertaa niin suuri kuin
ensimmäisestä kuvasta, josta olin pyytänyt verrattain
kohtuullisen maksun."
»Ja sinä aijot lähettää tuon maailmalle omana
työnäsi?"
»Miksi en lähettäisi? Minähän sen piirsin. Minä,
minä yksin, palvellakseni pyhää,, kotimaista taidetta
ja Dickensonin vnkkolehteä".
Torpenhow tupakoi äänetönnä hetkisen. Sitten
seurasi tuomio, lausuttuna hulmuavien savupilvien
seasta:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
