Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
154
Torpenhow mietti hetkisen. »Kautta Jupiterin!
Ainoastaan te molemmat ja minä. Raynor, Vickery,
Deenes — kaikki kuolleet. Vincent sai isonrokon
Kairossa ja toi sen tänne sekä kuoli siihen. Niin,
sinä ja Nilghai ja minä vain."
»Hm! Ja kumminkin nuo ihmiset täällä, jotka
kaiken ikänsä tekevät työtään hyvin lämmitetyissä
atelieereissa, kun poliisi seisoo joka kadunkulmassa,
sanovat että minä kiskon liian suuren hinnan
tauluistani."
»He maksavat vain sinun työstäsi, rakas
lapsukainen, eikä henkivakuutuspoliiseistasi," sanoi
Nilghai.
»Minä panin alttiiksi toisen saavuttaakseni
toisen. Elä saarnaa, vaan jatka ’luotsiasi’. Mistä ihmeestä
sinä sen laulun olet löytänyt?"
»Eräältä hautakiveltä," sanoi Nilghai.
»Hauta-kiveltä vieraassa maassa. Minä laitoin sille säestyksen,
jossa vilisee syviä basso-akordeja."
»Oi, turhamielisyysl Ala." Ja Nilghai alkoi:
On ankkuri päässyt irti, mua virta nyt kuljettaa
Te satamahan jäätte, mun täytyy kiiruhtaa.
Kesä-aamu kirkas se kutsuvi, ma lähden reippaana,
On omatunto puhdasna ja mieli valppaana.
»Jouduppa jo, Joe poika, käy keskelle tungosta
Ja iske lujaan, taajaan, vaan miekan lappeella",
Näin huutaa Charnock: »Uljaasti! Ja’a bramiini kahtia,
Tuo kalpea leski mulle tuo, sulle tyttönen rukea!"
»Joe poika sanoppa miksi niin tumma sun ihos on,
Katieir sinisilmät onpi, vaan sun pikimustat on."
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
