Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Järkeisusko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1589
Järkeisusko—Järnefelt
1590
Järkeisusko ks. Ratsionalismi.
Järki (lat. ratio, ruots. förnuft, saks. Vernunft,
ransk. raison, engl. reason) on ihmisen
korkein henkinen kyky. Tavallisesti arvellaan, että
ihminen eroaa eläimistä järkensä kautta. J.
voidaan määritellä kyvyksi itsetoimivasti
muodostella ulkoa saatuja mielikuvia sekä siten
kehittää niitä päteviksi käsitteiksi ja
arvostelmiksi. J. näin ymmärrettynä eli laajemmassa
merkityksessään on olennaisesti = ajatuskyky
(vrt. Ajatteleminen). Usein kuitenkin
erotetaan vielä ajatuskyvyn kaksi astetta,
ymmärrys ja j. Silloin ymmärrys osoittaa sellaista
ajattelemista, joka tyytyy kokemuksen
havainnollisten tosiasiain ja yksityisilmiöiden
ajattelevaan tarkastamiseen, j. (ahtaammassa merk :ssä)
ajattelemista, joka pyrkii korkeimpien,
välittömän kokemuksen tuolle puolen ulottuvien
perusteiden perille sekä siten yhdistämään kaikki
erikoistietomme yleisimpien periaatteiden avulla
eheäksi kokonaisuudeksi. Tarkkaa rajaa ei voida
kumminkaan tehdä ymmärryksen ja j:n välillä,
eikä mitenkään saa arvella niiden olevan kaksi
eri olentoa tahi kaksi erotettua hengen osaa, jotka
piilevät ihmisessä; ne ovat vain abstraktisia
käsitteitä, jotka osoittavat ajatuskyvyn eriasteisia
toimintatapoja eli ajatuskyvyn käyttämistä
erilaatuisiin esineisiin ja kysymyksiin. Monet
filosofit erottavat teoreettisen eli
tietope-räisen ja praktillisen eli
käytännöllisen j:n. Tietoperäinen j. koettaa saada
selville olevaisen perusteet eli muodostaa
käsityksen tosiolevaisesta, s. o. aineen, hengen sekä,
jos mahdollista, Jumalan olemuksesta;
käytännöllinen j. koettaa selvittää korkeimpia
periaatteita, jotka määräävät tahi joiden pitää
määrätä toimintaamme, — oikeuden,
velvollisuuden, korkeimman hyvän aatteita, (vrt. Aate,
Henki, Idea, Filosofia.) A. Gr.
Järnefelt [-ä’-] -suku polveutuu Saksasta;
Ruotsiin muuttanut kantaisä kapteeni Diedrik
Keldunck kuoli 1600-luvulla. Hänen kaksi
poikaansa aateloitiin, toinen, Wilhelm, nimellä
Jernskjöld, toinen, Johan, J. nimisenä.
1. August Alexander J. (1833-96),
so-tilastopografi; upseeri Haminan kadettikoulusta
1853, jatkoi opintojaan ven. esikunta-akatemian
geodeettisessa osastossa, komennettiin 1860
Suomeen ottamaan osaa ven. topografikunnan
töihin; tuli 1868 everstiksi ja mainittujen töiden
johtajaksi; Suomessa toimivan topografikunnan
päälliköksi 1870. Hänen johdollaan kartoitettiin
suuri osa Etelä-Suomea mittakaavassa 1:21,000.
Venäläis-turkkilaisen sodan puhjettua J.
määrättiin yliesikunnan topografisen osaston
päälliköksi kartoittamaan ven. sotajoukon valtaamaa,
tieteellisesti aivan tuntematonta aluetta. Vv.
1877-79 hän kartoitti huolellisesti n. 140,000 km1;
tunnustukseksi J. koroitettiin kenraalimajuriksi
1878. Y. 1883 hän nimitettiin Mikkelin, seur. v.
Kuopion läänin kuvernööriksi; kummassakin
läänissä määräsi virkakieleksi suomen. Vaasan
läänin kuvernööri 1888, sam. v.
kenraaliluutnantti, 1894 senaattori. Suomen maantieteellisen
seuran perustajia. Julkaissut „Die
astronomischen, geodetischen und topografischen
Arbeiten auf der Balkanhalbinsel 1877-79" (Russische
Revue XVII) sekä ven.
„Tähtitieteellis-geodeet-tiset työt Suomessa 1865-75" (1891). Naimisissa
Arvid Järnefelt
saksalais-itämerenmaakuntalaista
vapaaherrallista sukua olevan Elisabeth Clodt von
Jürgensburgin kanssa, jonka setä oli tunnettu
kuvanveistäjä Peter Clodt von Jürgensburg (ks. t.).
E. E. K.
2. Arvid J. (s. 1861), kirjailija, edellisen
poika s. marraskuun 16 p. 1861 Venäjällä
Pul-kovassa, jossa isä siihen
aikaan oli observatorin
assistenttina. V. 1863 perhe
muutti Suomeen, asettuen
ensin Viipuriin ja sitten,
poikien tultua koulu ikään,
Helsinkiin asumaan. Täällä
J. kävi Helsingin
suomenkielisen alkeisopiston ja
tuli ylioppilaaksi 1880.
Valveutuneen ja
lahjakkaan isän ja
taiteilija-vaistoisen äidin poikana,
hienosti sivistyneessä ja
nuorta kansallista
viljelystä lämpimästi
suosivassa kodissa kasvaen oli
J: llä hyvät edellytykset
taiteilijaksi kehittymiseen.
Jo koulu-aikana hänessä heräsi kirjailemishalu.
Ylioppilasvuosina ilmestyi hänen ensimäinen
novellinsa, joka sai savokarjalaisen osakunnan
palkinnon; tapaammepa vv:n 1883-84 „Valvojasta"
hänen silloisen kirjailijanimensä Arvi Rauta
kahden kertomuksen otsakkeen alta. Kuitenkin
pysyivät J :ssä muut harrastukset tähän aikaan
etualalla. 1880-luvun vilkas ylioppilaselämä vaati
niistä runsaan osansa. Suoritettuaan 1885
filo-sofiankandidaattitutkinnon hän antautui
opiskelemaan lakitiedettä. V. 1887-88 hän oleskeli
yliopiston stipendiaattina Moskovassa. Kun
Päivälehti 1889 perustettiin, oli hän yrityksessä
mukana. Suoritti 1890 lakitieteitten
kandidaattitutkinnon ja oli v:n 1891 valtiopäivillä
lakivaliokunnan sihteerin apulaisena ja tulkkina.
Samana syksynä hän seurasi tuomaria
Etelä-Pohjanmaalle. Näillä matkoilla tapahtui hänessä
Leo Tolstoin opin vaikutuksesta murros,
joka perinpohjin muutti hänen
elämänkäsityk-sensä ja elämäntapansa. Se sai hänet jättämään
lupaavan lakimiesuran ja antautumaan
pikku-viljelijän ja kirjailijan vapaaseen työhön. —
Tämän murroksen, sen syyt ja seuraukset J. on
itse avomielisesti esittänyt kirjassaan
„Heräämiseni" (1894). Vuotta aikaisemmin ilmestyi J :n
ensimäinen romaani „Isänmaa" (1893), jolla on
merkitsevä sija kirjallisuudessamme. Siinä J.
käsittelee, 1880-luvun ylioppilaselämä kuvauksen
pohjana, kysymystä isänmaanrakkaudesta,
asettaen vastakkain aatteellisen isänmaallisuuden ja
ujon, mutta konkreettisen kotiseututunteen ja
osoittaen, kuinka ainoastaan jälkimäinen voi olla
perustana todelliselle, elävän ihmisrakkauden
elä-hyttämälle isänmaa-tunteelle. Tässä teoksessa ei
Tolstoin vaikutus vielä sanottavasti tunnu.
Helpommin se on jo havaittavissa J:n kolmannessa
teoksessa „Ihmiskohtaloja" (1895). Siinä J.
osoittaa taiteellisesti hallituissa kuvissa, kuinka
turhia ja vahingollisia ihmisten tulevaisuuden
suunnitelmat ovat. Ken niille rakentaa, rakentaa
hiedalle. Tolstoilaista elämänymmärrystään J.
kehittelee tarkemmin puoleksi filosofisissa kir-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
