Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
72
perusteet, joitten mukaan valtio menettelee virkamiestensä
avioliittojen suhteen, eivät vastaa niitä, joilla se itse sanoo
avioliiton lepäävän.
Avioliitto on oleva kahden ihmisen yhtyminen keske-
näisestä rakkaudesta luonnontarkotuksen toteuttamiseksi.
Mutta tämä peruste on nykyisin mitä harvinaisimmin puh-
taana perustana. Naisten suuri enemmistö pitää avioliit-
toa elatuslaitoksena, johon heidän hinnalla millä tahansa
täytyy päästä. Toisaalta taas katsoo suuri osa miehiä
avioliittoa afäärikannalta punniten sen etuja ja haittoja
aineelliselta puolelta. Ja niihin liittoihin, joita ei ole alettu
näillä alhaisilla laskuperusteilla, tuo raaka todellisuus niin
paljon häiritsevää, että vain harvoin toteutuvat ihannoidut
toiveet.
Se on luonnollista. Jos mieli avioliiton tarjota tyy-
dyttävää yhteiselämää, niin vaaditaan keskenäisen rakkau-
den ja kunnioituksen ohella aineellisen olemisen var-
muutta ja tietoa sellaisesta elintarpeitten ja mukavuuksien
määrästä, että puolisot arvelevat sen riittävän itselleen ja
lapsilleen. Painavat huolet ja olemisen kova taistelu ovat
ensi naula aviollisen onnen ruumisarkkuun. Ja huolet
suurenevat sitä mukaa kun yhteys tulee hedelmällisem-
mäksi s. o. täyttää tarkoituksensa. Talonpoika esim.
iloitsee jokaisesta syntyvästä vasikasta ja porsaasta ja
puhuu niistä tyytyväisenä naapureilleen, mutta hänen kat-
seensa synkkenee, kun hänen vaimonsa lahjoittaa hänelle
vesan yli sen määrän, jonka hän luulee voivansa ilman
suuria huolia elättää — ja suuri se luku ei ole — ja
synkemmäksi käy hän, jos syntynyt onnettomuudekseen
on tyttö.
Voi siis sanoa, että avioliitot ja syntymiset ovat riip-
puvat taloudellisista oloista. Paraiten osottautuu tämä
Ranskassa. Siellä vallitsee vielä n. k. parseeliviljelys.
Mutta loppumattomiin jaeltu maatila ei elätä minkäänlaista
perhettä. Lain sallimaa konnun rajatonta jakoa estää
ranskalainen talonpoika sillä, että harvoin hankkii useam-
pia kuin kaksi lasta. Siitä tuo kuuluisa kaksilapsijärjes-
telmä, joka Ranskassa on kehittynyt yhteiskunnalliseksi
laitokseksi ja pitää useitten maakuntain väkiluvun —
valtiomiesten kauhuksi — miltei tasaisena, onpa se vähe-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
