Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2. Kuvanveistotaide.
53
aikaa Roomassa ja edistyi kai taiteessaan, koska v. 1811 nimitettiin akatemian
jäseneksi, mutta säännöttömät elämäntavat estivät häntä kuitenkin
täyttämästä niitä toiveita, jotka hyvät luonnonlahjansa olivat herättäneet. Sergelin
luona työskennellen veisti hän marmorista muun muassa ylempänä mainitun
Porthanin kuvan. Turkuun tultuaan teki hän tilatut korkokuvat, jotka
aiheeltaan ovat seuraavat: 1. Väinämöisen kanteleen soitto; 2. Pyhä Henrik
kastaa suomalaisia Räntämäellä; 3. Kuningas Kustaa I, Juhana poikansa
seurassa, vastaanottaa piispa Agricolalta raamatun suomennoksen; 4. Kristina
kuningatar allekirjoittaa yliopiston perustuskirjan; 5. Yliopistorakennuksen
peruskiven laskeminen, ja 6. keisari Aleksanteri I:n käynti Turun akatemiassa
(Apollo Musageteen puvussa tulevaa Aleksanteria vastaanottaa Kristina
Minervana). *) Näiden marmorista veistettyjen kuvateosten sommitus ilmaisee
enimmältään kekseliäisyyden puutetta ja kömpelyyttä. Liikunnot ovat kankeita,
muodonsuoritus sulotonta ja maneerinomaista kuivan n. s. keisari-(empire-)
tyylin tapaan. Nähtävästi oli tehtävä liian vaikea Cainbergille, varsinkin kun
hän ei ollut tottunut panemaan tarpeellista huolta työhönsä. Omituista on
katsella tässä esiintyvää ensimäistä yritystä veistokuvassa käsitellä
kansallisista kertomalauluista otettua aihetta. Viittaan ja pieksuihin puettu
Väinämöinen on niinkuin myöhemminkin kuvattu (Jyrkällä kalliolla keskellä
koskea"!) istuvaksi kantele polvilla; oikealla on kaksi veneessä istuvaa
runolaulajaa, vasemmalla kohottaikse Wellamo vedestä, sitä edempänä seisoo
korviansa teroittava karhu takakäpälillään ja viimeiseksi kaksi työstään
herjen-liyttä seppää.
Tämän jälkeen kului toista kymmentä vuotta, ennenkuin tiettävästi
Suomessa jälleen ilmaantui toimiva kuvanveistäjä. 1830-vaiheilla oleskeli
Helsingissä Tukholman taideakatemian agree Kristian Arvid Linning (k. 1843), joka
on milt’ei yksistään muotokuvaajana työskennellyt ja täällä näkyy suorittaneen
tilauksia. Eräs sen ajan harvinaisista arvostelijoista lausuu sen toivomuksen,
ettei hän lähtisi maasta ennenkuin Nikolainkirkko ja yliopisto ovat
valmistuneet, niin että hän voisi näitä rakennuksia teoksillaan koristaa. Yliopisto
kaipaa kumminkin vielä tänä päivänä niitä veistokuvia, jotka Engel oli sitä
varten ajatellut, ja 40-luvulla tilattiin Berlinistä Nikolainkirkon ristihaarain
katolle asetettavaksi yliluonnollisen suuret apostolein pystykuvat, jotka
kuvanveistäjät F. H. Schievelbein ja A. Wredow ovat muotoilleet ja Devaranne
valanut sinkkiin. Samaan aikaan paroni Paavali von Nicolaij teetti
tanskalaisella kuvanveistäjällä Gotthilf Borup’illa (k. 1879) Väinämöisen pystykuvan
Vanhan Wiipurin puistoa varten. Paitse näitä veistokuvia teetettiin
muutamia muitakin rintakuvia (m. m. M. A. Castrenin yliopistoa varten 50-luvulla)
ulkomaalla; mutta yhä vaan ei kuulu kotimaista kuvanveistäjää.
Silloin sattui tapaus, joka teki käänteen näissä oloissa: ruotsalainen
kuvanveistäjä Kaarle Erieas Sjöstrand (s. Tukholmassa 1828) muutti Suomeen,
aikaa voittaen ansaitaksensa suomalaisen kuvanveistotaiteen perustajan nimen.
Nuori taiteilija oli päättänyt akatemialliset opintonsa Tukholmassa (1848—55)
ja Köpenhaminassa H. W. Bissenin oppilaana (1855—56), kun Fredrik
Cygnaeus häneen tutustui ja kehotti häntä tulemaan Suomeen, jossa oli ruvettu
tuumailemaan Porthanin muistopatsaan pystyttämistä. Sjöstrand, joka jo
tätä ennen oli oppinut tuntemaan Kalevalaa ja koettanut käsitellä siitä
otettuja aiheita („Väinämöisen laulu", terracotta-ryhmä), noudatti kehotusta ja
*) Kirjallinen, 30 p. Kesäkuuta 1813 kanslerin vahvistama ohjelma on
pääasiassa prof. J. F. "VValleniuksen tekemä. Määräykset olivat osaksi liian
seikkaperäiset kuvanveistotaiteen noudatettaviksi. Niin esim. vaadittiin että Rantamäen seutu
Aurajoen rannalla on luonnon mukaan kuvattava.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
