Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. .Maalaustaide.
61
Thersnerin tytär Tora (s. 1818, k. 1867) jatkaneet. Carpelan, joka on
piirtänyt muutamia lehtiä edelliseen teokseen, julkaisi itse
aqvatinta-piirros-teoksen, nimeltä ..Pittoresk resa tili Norska fjällen" (1821 — 23), itse alusta
aikain valmistaen useimmat Norjan ihanaa luontoa kuvaavat lehdet. Hän
oli myöskin tunnettu taitavana kartanpiirtäjänä. Kolmas arvossa pidetty
maisemanpiirustaja oli kenralimajuri, vihdoin kenrali Juhana Pietari Lefren
(s. Turussa 1784, k. Tukholmassa 1862). Näihin eteläsuomalaisiin liittyy
neljä savolaista Kaarle Kustaa Lundgren (s. Kuopiossa 1779, k.
Tukholmassa), Juhana Henrik Strömer (s. Pielisjärvellä 1807), Aadolf Härd (s.
Kuopiossa 1807, k. Tukholmassa 1855) ja alempana veljestensä muassa mainittava
Vilhelm von Wright. Lundgren, taideakatemian oppilas, oli erittäin taitava
kartanpiirtäjä, mutta on sitä paitse tehnyt paljo vaskipiirroksia kuvallisiin
teoksiin. Maunu von Wrightin lintukuvat Suomessa ja sittemmin Lundgrenin
vaskipiirrokset Tukholmassa herättivät Strömerissä luontaisen taipumuksen
taiteesen. Köyhänä papinpoikana oli hän lähtenyt Ruotsiin ryhtyäkseen
kauppatoimeen, mutta päätti siellä ruveta taiteilijaksi. Saatuaan ensimäisen
opetuksen Lundgrenilta suoritti hän (1827 — 32) hyvällä menestyksellä
akatemian kurssit. Kun juuri tähän aikaan kivipiirrostaitoa ruvettiin Ruotsissa
viljelemään, antautui Strömer tälle alalle. Hän oli aikanaan etevin litograafi
Tukholmassa ja sai sekä kuninkaallisten että muiden huomattavimpain
henkilöitten (Berzelius) muotokuvat tehtäväkseen. Yhteen aikaan oli hänellä Härdin
kanssa oma kivipiirros-painokin, ja silloin hän alotti julaista „Svenskt Album"
nimistä kokoelmaa suuria kivipiirroksia ruotsalaisten taiteilijain taulujen
mukaan. Strömer työskenteli sittemmin Tukholmassa litograafina aina
1870-luvun loppuun, jolloin hän vihdoin palasi kotimaahan (Waasaan). Ylen suuri
on hänen teostensa luku — muoto-, maisema y. m. kuvia —, jotka hän
osaksi itse on luonnon mukaan piirustanut ja sommitellut ja joista usealla
on taiteellista arvoa. Härd oli myöskin kivipiirtäjä, mutta ei niin taitava
eikä taiteellinen kuin Strömer.
Jos Suomenmaa täten luovutti taiteilijakykyjä Ruotsille, niin on toiselta
puolen tunnustaminen, ettei se ollut muuta kuin kohtuullinen korvaus siitä
hyvästä, minkä suomalainen taide sai sieltä päin vastaan ottaa. Vuosisadan
alkupuolella työskenteli näet täällä useita ruotsalaisia taiteilijoita, mikä
lyhemmän, mikä pitemmän ajan, ja muutamat jäivät tänne ijäkseen, jota paitse
useimmat sen aikakauden suomalaiset maalaajat harjoittivat opintoja
Tukholmassa. Tähän vuorovaikutukseen nähden on kumminkin syystä
huomautettu, että Suomella entisyyden perustuksella oli oikeutettu osuutensa
ruotsalaisissa taiteen edistystä tarkoittavissa laitoksissa ja kokoelmissa — osuus,
josta se väkinäisesti oli erotettu. Ensin mainituita oli Emanuel Thelning (s.
Ruotsissa 1767, k. Pietarissa 1831), joka pääteoksensa tähden on tähän
aikakauteen luettava, vaikka hän jo menneen vuosisadan lopulla oli muuttanut
Suomeen. Hänen sanotaan olleen taideakatemian oppilaana ja nauttineen C.
G. Pilon johtoa. Suomessa hän maalasi paraasta päästä muotokuvia, ainakin
yhden alttaritaulun (Vihdin kirkkoon, 1798) ja omasta harrastuksesta
historiallisesti tärkeän taulun, joka esittää Porvoon valtiopäiviä sillä hetkellä, kun
keisari Aleksanteri I tuomiokirkossa vakuuttaa säilyttävänsä Suomen
perustuslait. Valmistettuansa tämän, nykyään Porvoon lyseon huostassa olevan
teoksen, muutti Thelning Pietariin, jossa 1820-luvulla samasta taulusta sai
vuotuisen eläkkeen. Cygnaeuksen gallerissa on hänen tekemänsä maalaus, joka
kuvaa Kangasalan terveys-lähdettä vuosisadan alulla. Thelningin teokset
osottavat kerrassaan riittämätöntä taiteellista oppia. Samaa ryhmää oli
edelleen miniatyyri- ja akvarellimaalaaja Erik Vilhelm Lemoine (s. 1780, k. 1859),
joka muutti Turkuun v. 1813 ja jätti maan vasta joku vuosi ennen Turun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
