Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika. 62
paloa. Hänen tekemiänsä muotokuvia sekä maisemamaalauksia
(öljyvärisiä-kin) on vielä yksityisten hallussa. Häntä paljon etevämpi ja aikansa
pa-raimpia ruotsalaisia muotokuvanmaalaajia oli Kaarle P. Mazer, mutta hän
toimi täällä vaan lyhyen ajan (1837) muuttomatkallaan Venäjälle. Vielä
myöhemmin kävivät Suomessa maisemanmaalaaja Kaarle Juhana Fahlcrantz,
historiamaalaaja Juhana Sakari Blackstadius ja vihdoin 60-luvun alussa
Markus Larsson, kaikki jättäen tänne teoksia muistoksi käynnistään.
Laajemmassa esityksessä voisi näiden maalaajain ohimenevään vaikutukseen
maassamme liittää luettelon osaksi etevänlaisista alttaritauluista ja muotokuvista,
jotka näihin aikoihin tilattiin Ruotsista sikäläisiltä maalaajilta.
Kun tämän jälkeen käymme puhumaan maalaustaiteen varsinaisista
edustajista maassamme, muistutettakoon, että Mikael Toppelius aina
kuolemaansa saakka (1821) ylläpiti kirkkomaalauksen traditsioneja. Ainoastaan
ohimennen on vähemmin taitava ja tuottelias „ koristeluni aalaaja" Samuel
Elmgren (s. Turussa 1771, asunut enimmän aikaa Leppävirroilla, k.
Ilomantsissa 1834) mainittava saman suunnan edustajana Itä-Suomessa. Turussa oli
Ruotsista tullut Juhana Eerik Hedberg (s. 1767, k. 1823), akatemian
piirus-tusopettaja (1799 — 1823), taiteen ainoana viranpuolisena edustajana. Hän on
maalannut muotokuvia (H. G. Porthan’in y. m.), pari alttaritaulua ja
laatukuvia (esim. »Pesijä"), kaikki jotenkin ala-arvoisia.
Silloin esiintyi Kustaa Vilhelm Finnberg (s. Paraisissa 1784, k.
Tukholmassa 1833) uudestaan osottamaan, kuinka lahjakkaita miehiä maallamme
oli vara menettää. Merimiehen poikana tuli Finnberg v. 1801 Turkuun
maa-larinoppiin ja edistyi ammatissaan kisälliksi. Hänessä oli kuitenkin herännyt
halu taidemaalaukseen ja hänen onnistui saada apua lähteäksensä
Tukholmaan taideakatemiaan. V. 1811 sai hän siellä kilpasommituksesta („Icarus
ja Daedalus") ensimäisen palkinnon ja seuraavana vuonna suuren eli Tessinin
mitalin. Noin v. 1817 palasi hän Turkuun ja oli nyt Suomen etevin
maalaaja kaupungin paloon saakka. Hänen toimeentulonsa lienee ollut
huononlainen tiettävästi omastakin syystä, mutta säilyneet teokset osottavat hänen
ansainneen parempaa kohtaloa. Finnbergin maalaamista muotokuvista ovat
muun muassa arkkipiispa J. Tengströmin (sen mukaan on laajalle levinnyt
kivipiirros tehty) ja vapaaherra Fabian Wreden (taideyhdistyksen kokoelmassa)
tunnetut. Olematta mestariteoksia osottavat ne sekä piirustuksen että
värityksen puolesta melkoista, odottamatonta taiteellisuutta, joka ei seisahdu
ulkonaiseen, vaan yrittää tuomaan henkilön luonnettakin näkyviin.
Akatemiassa tutustuttuaan antikinsuuntaiseen muodonkäsitykseen itsenäistyi hän
niin sanoaksemme tunteellisen realismin suuntaan, joka luonteeltaan ja
lopulta raittiin värityksen kautta on lähempänä nykyaikaa kuin Krafffia tai muita
1700-luvun muotokuvaajia. Paitse lueteltuja teoksia on mainitseminen
uskonnolliset maalaukset Kemiön ja Kakskerran kirkoissa. Kemiössä on Finnberg
lehterin rintamukselle maalannut Kristuksen ja apostolein kuvat vanhaan tapaan
kunkin eri alalleen. Näissä täydentämättömissä kuvissa näkee mikä
taiteilijanero oikeastaan piili tuossa maalarinkisällissä. Jos luetaan pois siellä täällä
esiintyvä maneerin tapainen kohta, osottavat ne kauttaaltaan itsenäisesti
luovaa, rohkeanluontoista, alkuperäistä taiteilijaa, joka vilpittömällä vakavuudella
on ajatellut tehtävänsä. Eri-ikäisten ja luontoisten henkilöiden yhdistävänä
siteenä on uskon ja hartauden ilme. Tekotapa on reipas ja väritys usein
tehokas. Kakskerran pienessä saarikirkossa on ehkä ainoa Finnbergin
maalaama alttaritaulu x). Se esittää pyhää ehtoollista (kuv. 31). Itse ryhmityk-
’) Taulussa ei näy tekijän nimeä eikä myöskään kirkon arkistosta ole saatu
tietoja siitä; mutta kuitenkaan ei Finnbergin muitten teosten tuntija voi epäillä,
että se on hänen kädestään lähtenyt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
