Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. .Maalaustaide. 73
sessä ilmaantuu Lionardo da Vinci’n mainion, samanaiheisen kuvan vaikutusta,
mutta ulkonaisen asun puolesta on maalauksessa omituista uutta entiseen
verrattuna. Maalaaja on näet muutamia henkilöitä jopa Vapahtajaakin
varten käyttänyt uudenaikaisia alhaisemman kansan pukuja, esittäessään ne
merimiehen eli kalastajan röijyssä eli paidassa. Toisilla on kyllä
muisto-peräinen viitta, mutta taiteilija ei ole ainoastaan osannut kauniisti yhdistää
nämä eriaikaiset yksityiskohdat, vaan myöskin kyennyt luomaan realistiseen
sommitukseen uskonnollisen mielialan. Yksityiset päät ovat syvällisesti
harkittuja ja huolellisesti muotoeltuja (Johannes heikoin, vanhaan maaneeriin
kuvattu), ja värityskin tavoittaa mahtivaikutusta. Maalaus on laadussaan
aikansa edellä ja viittaa vasta vuosikymmeniä myöhemmin ilmaantuneeseen
Kuv. 31. P. Ehtoollinen. G. AV. Finnbergin maalaama.
tapaan realistisesti käsitellä raamatun aiheita. Turun palon jälkeen lähti
Finnberg Tukholmaan, jossa kuolemaansa saakka eli köyhänä ja puutetta
kärsivänä, haaveksien suurta taidetta, tehden luonnoksia tilaamattomiin
maalauksiin ja ikävöiden Roomaan.
Viimeinen tähän jaksoon kuuluva taiteilija oli presidentin tytär Matilda
Vilhelmina Botkirch (s. Stenbölessä Porvoon pitäjässä 1813, k. Turussa 1842).
Hän opiskeli Tukholmassa 30-luvulla, ainakin aluksi nauttien taideakatemian
professori J. G. Sandbergin ja maanmiehensä R. W. Ekmanin johtoa.
Käytyään v. 1840 Italiassa tutki ja kopioi hän seuraavana vuonna Van Dyk’in
ja Murillon maalauksia Parisissa. Kaksi vuotta myöhemmin rintatauti lopetti
hänen elämänsä. Lahjakkaan maalaajattaren harvalukuiset muoto- ja
laatukuvat („Vingäker’in maalaistyttö" 1837; „Nuori rukoileva nainen" 1838 y. m.)
osottavat hienoa, luontaista taideaistia ja teknillistä kehitystä, jotka
täydellisesti oikeuttavat hänen poismenonsa herättämän suuren kaipauksen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
