Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
46
III Luku. Suomen omatakeisen kehityksen aika. 68
kotimainen taide isänmaalliseksi sisällykseltään; sen vuoksi hän itse käsitteli
ja koetti esimerkillään saada muita käsittelemään suomalaisia aiheita. Näiden
perusohjeiden mukaan toimi hän elämänsä loppuun saakka, ja hyvä tarkoitus
onkin usein lukuun otettava, kun hänen lukemattomia teoksiaan arvostelee.
On näet myöntäminen, ettei Ekman, yksin kun oli — jollei koko maassa niin
ainakin kotiseudullansa — taiteen lippua kantamassa sekä pakotettuna milt’ei
yksistään taiteestansa elämään, jaksanut pysyttäytyä sillä taiteellisella
kannalla, jolla hän Suomeen palatessaan oli ollut. Ainoastaan yhden kerran
oleskeli hän vielä pitemmän ajan ulkomaalla, Parisissa (1857—58), jossa olisi
voinut virkistyä taiteilijalle raskaasta koti-ilmasta. Totta puhuen ei Ekmanin
Kuv. 32. Lyytinen lukee runojansa savolaisessa pirtissä. K. W. Ekmanin maalaama.
maalaus ollut koskaan kohonnut täydellisesti itsenäiseen vapauteen; hänen
pa-raimmatkin teoksensa ovat harvoin vapaita kankeudesta ja tahallisuudesta
järjestelyssä, vapaita sovinnaisuudesta muodon-ja kasvojen tyypeissä (huomaa esim.
ruusuiset, muhkeat kaunottaret). Kun myöhemmin kilpailun ja kritikin puute
sekä tilaajain tyytyväisyys totutti maalaajaa asettamaan yhä vähempiä
vaatimuksia omiin teoksiinsa, tulivat nuo entiset heikot puolet yhä
tuntuvammiksi — sitä enemmän mitä painavampi aihe oli, niinkuin alttaritauluissa,
joissa heleät värit ja kaikenpuolinen sovinnaisuus liian usein esiintyvät
tosi-taiteellisen sopusoinnun ja omaperäisen vilpittömän hartauden sijasta. —
Suu-remmoisin toimi, joka Ekmanille uskottiin, oli Turun tuomiokirkon kuorin
koristaminen al-fresco maalauksilla (1850—54). Paitse raamatunaiheisia kuvia
loi hän tätä varten kaksi historiallista sommitusta: „Pyhä Henrik kastaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
