Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XII. Seikkailuja vesillä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
124 SEIKKAILUJA VESILLÄ.
samallaisia · ja ne sulivat vähitellen toinen toisiinsa kiinni yhdeksi
ainoaksi hammasreunaiseksi vyöksi, ja silloin tiesimme, mitä se
merkitsi.
Hetkinen mietittiin asemaamme. Lopi-miehet äänestivät
yhdestä suusta odottamaan. Kirguj Pavan ei ollut arka, mutta
hän väitti mielettömyydeksi sellaista yritystä, että nyt lähdettäi-
siin soutamaan järven leveimmän ja syvimmän kohdan yli, joka
eroitti meidät sen lahdelman suusta, mihin olisi ollut palattava.
Jos olisi voitu seurata rantaa, olisi vaara ollut pienempi, mutta
juuri meidän puoleisen rannan katkasi syvä ja leveä lahti, jonka
vuoksi oli palattava suoraan poikki järven, jos kerran souta-
maan lähti.
Ulos kanootitl huusin minä, Ja samassa olivat kaikki mie-
het paikoillaan, airot painuivat veteen, ja muutaman minuutin
kuluttua olimme jo ulapalla, jossa koko järvi ammotti eteemme.
Vesi vaahtosi kokassa ja me liidimme kuin lentämällä tyyntä
pintaa pitkin; airot taipuivat vääriksi kuin jousi ja minä pelkäsin
niitten joka hetki katkeavan. Nopeusmittaajan mukaan kuljimme
2,4 metriä sekunnissa eli 8,6 kilometria tunnissa, jota voi sanoa
jo hyväksi souduksi. Muhamettilaiset olivat kauhistuneen näköi-
siä ja tavan takaa huudahtivat he synkän vakavina »ja Allah»,
oi Jumala. Vieb oli ilma tyyni, mutta jokaista painosti tunne
jostain kauheasta, ja taivaan muuttelevat värivivahdukset osotti-
vat selvästi, kuinka nopeaan myrsky teki tuloaan.
»Nyt se oq jo uloimmilla särkillä», huusi Kirguj Pavan,
ja samassa katosi äsken vielä niin teräväpiirteinen, keltainen
harjanne näkyvistä, ja koko itäinen ranta peittyi paksuun, har-
maaseen usmaan. »Soutakaa, lapset, soutakaal Khodaim var»1
(Jumala on olemassa) lisäsi hän kehottaen toisia.
Vielä oli minuutti tyyntä, mutta seuraavan kuluessa katosi
jo järven tyyneltä pinnalta äskeinen kirkkaus yhdellä pyyhkä-
syllä, niinkuin jonkun väkevän hapon syövyttämänä; kuuluu
kamala kohina, kun musta myrsky iskee järvelle, ensimmäiset
tuulen puuskaukset ennättävät jo meidän tasalle ja niitä seuraa
toinen toisensa jälestä. Aallot vyöryvät mustina oikeanpuoliselta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
