Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XIV. Tiedusteluretkiä järvillä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
TIEDUSTELURETKIÄ JÄRVILLÄ.
teurastaa. Koko päivän satoi ankarasti ja vuoteeni viereen kas-
voi kaksi järveä, joista täytyi vesi johtaa viemäreillä pois. Jurtta
vuotaa joka kohdasta ja tuskin on sellaista paikkaa, mihin jotain
arempia esineitä laskisi. Kaikki on märbä ja ilkeän niljakasta,
mieli haluaa pois, suuntaan mihin tahansa, sillä pahempaa ei voi
missään olla.
Elokuun 14 p:nä näyttäysi aurinko taas, ja olimme siksi
onnellisia, että löysimme hiukan laidunta. Siinä tehtiin myös
perinpohjainen vaatteitten kuivaus. Viikkoa myöhemmin sattui
tiellemme laaja järvi ja sen pohjoisrannalle asetuimme leiriin.
Siinä annoin minä seuraavan päiväkäskyn: elokuun 22 p:nä sou-
taisi Kutijuk minut vinoon yli jiirven erään vuorenhuipun koh-
dalle, joka kohosi sen kaakkoisella rannalla. Karavaani kiertäisi
samaan aikaan lännen puolelta järven, seisattuisi saman huipun
kohdalle ja sytyttäisi siihen tulen, joka olisi meille vesillä ole-
ville majakkana.
Kummallisempaa järveä olen tuskin koskaan tavannut.
Pohjoinen ranta siitä oli niin matalaa, että me kävelimme jalan
r ~ kilometria ja saimme osaksi kantaa, osaksi hinata purjekangas-
venettämme, ennenkuin sille oli tarpeeksi vettä. Pohja oli kaik-
kialla kivikovaa suolaa, jonka rakeet hyvästi i:untuivat jalkaimme
alla. Vihdoin voimme istua veneeseen ja Kutjuk työnsi sitä
airolla eteenpäin. Olin ottanut mukaani syvyysluotiin useita
satoja metriä siimaa, arvellen että tämä uusi löytämäni järvi saat•
taisi olla yhtä syvä kuin Kara-kul Pamiirissa, mutta suurin syvyys
olikin vaan - 2 ,s s m. , niin että 2 , 1 3 m. pitkä airo melkein
joka kohdassa tapasi pohjaan.
Kuljim!Jle erään pienen, kummukkaan saaren ohi ja siitä.
otimme varman suunnan kohti vuorta ja määrättyä yhtymäkoh-
taamme. Ilma on säteilevä, ei vesi värähdä, pilven hattarat
kuvastuvat kirkkaina tyyneen veteen. Ainoastaan äärimmäisi]Hi
vuorilla näkyy paksumpia, valkosia pilviä. Aurinko - harvi-
nainen vieras näillä mailla - paistaa melkein lämpimästi, ja
meitä ilahuttaa nähdä vielä vilaukselta kesää ja uneksia vielä
kerran sen mennyttä hempeyttä. Kuinka suloista paistattaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
