Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XV. 5500 metriä yläpuolella merta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5500 METRIÄ YLå..PUOLELLA MERTA.
viluisena riennän takaisin jurttaani. Myrskyn jylhä ulvominen
kuuluu kaiken yön ja tuisku kerää lunta jurtan seinille, mutta
siitä ne tulevat vaan pitävämmiksi kylmää vastaan.
Lumi suli seuraavina päivinä ja teki liejuisen maan vielä
entistäänkin pehmeämmäksi. Puolipäiviin saakka on pinta taval-
lisesti heikossa jäässä, mutta sulaa iltapuolella. Kerrankin oli
viisi kameelia kaikessa rauhassa kulkenut saman kohdan ylitse,
mutta viimeinen, _kuudes, astui molemmat_etujalkansa siinä sisään.
Se tarttui liejuun ja painui yhä syvemmälle. Turdu Baj ohjasi
etummaisia taakseen katsomatta, uponneen kameelin turpanuora
joutui piukalle, katkesi, ja elukka päästi pahan mölähdyksen.
Kaikki miehet riensivät purkamaan siltä kuormaa. Sillä aikaa
pehmeni maa yhä leveämmältä, kameeli kääntyi kyljelleen ja
makasi velttona ja saamattomana kuin vedessä, me touhusimme
liassa sen ympärillä ja minä luulin jo, että siihen se jää. Koe-
timme köydellä vetää sen jalkoja ylös, yhden kerrallaan, kuorma-
satula oli kiinni liejussa ja irroitettiin, mutta silloin painui elukka
syvemmälle taas. En olisi tahtonut menettää hyvää, urhoollista
kameeliani sillä tavalla. Kiireellä otettiin kuormista muutamia
huopapeitteitä, käärästiin palloihin ja asetettiin yksi jokaisen ylös-
kiskotun jalan alle. Niistä se sai tukea ja pääsi nousemaan sen
verran, että saimme sen käännetyksi kyljelleen. Kun se siinä
sitten oli levähtänyt hetken, pakotimme sen huutamalla, huito-
malla ja turpanuorasta nykimällä niin kovaan voimain ponnis-
tukseen, että se vihdoin pääsi seisaalleen ja kömpi horjahdellen
kovemmal_le maalle. Kun se sitten seisoi siinä vapisevana, hen-
gästyneenä ja muutenkin pöllääntyneenä, täytyi meidän sillä aika:,
veitsillä ajella sen kylkiä, ennenkuiu saimme paksun savihaarnis-
kan irtaantumaan sen karvasta.
Niin teimme me matkaa jylyssä Tiibetissä; me ikävöimme
ihmisten ilmoille taas, mutta pääkortteeriimme oli vielä 40 peni-
kulmaa. Juhtamme olivat läpi uupuneita eivätkä kestäneet pit-
kiä päivänmatkoja. Kaksi päivää kulkea, kolmas levätä, oli nyt
matkajärjestyksemme.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
