Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - XV. 5500 metriä yläpuolella merta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
166 5500 METRIÄ YLÄPUOLELLA MERTA.
katsomaan. Hän oli äkkiä sairastunut ja pannut uhrinsa viereen
maata, ja nyt hän palasi horjuen Tjerdonin auttamana, nenä
vuotaen verta ja päätä kovasti särkien - selviä vuorikuumeen
.oireita, jota me usein sairastimme vaan joka tavallisesti meni
pian ohitse.
Kokoilimme kasakkani kanssa kaikki tavarat, sonnustimme
molemmat kuormahevosemme, autoimme Aldatin satulaansa ja
jatkoimme matkaa lännen puolella olevaa, avaraa solaa kohti.
Oikealla puolellamme oli silloin vuoren huippu ja sen alas ias-
keutuvat jääkielekkeet. Maa oli pehmeätä, hevoset vajosivat lie-
juun, tunnit kuluivat ja me saavuimme solan kynnykselle, mutta
sen takana kohosi toinen porras ja sitten vielä kolmas; yhä nousi
tiemme tässä ohentuneessa, murhaavassa ilmassa, ja myrsky kävi
vastaamme ja hakkasi meitä luihin ja ytimiin saakka. Toisinaan
täytyi hakeaksemme suojaa kivimöhkäleitten takana. Vihdoin
pääsimme ylimmälle portaalle solassa ja olimme silloin 5426 m.
korkealla; ajatelkaa kaksi Eifeltornia päällekkiiin Mont Blancin
huipulla! Se on huimaava korkeus, ja allamme on puoli ilmakehää!
Seuraavan yön vietimme täydellisesti elottomassa seudussa,
ja sitä seuraavana päivänä näimme alangolla kaksi mustaa pilk-
kua. Ne olivat Turdu Baj ja Kutjuk, jotka parhaillaan kantoi-
vat kiviä suureen läjään, opastukseksi meille, ellemme olisi heitä
muuten löytäneet.
Syyskylmä alkoi jo tulla tuntuvaksi ja illoin aamuin tuo-
tiin minun jurttaani padan kannella palavia hiiliä - muuten
jäätyi muste kynään. Syyskuun 14 p:nä oli seutu niin suosiol-
lista, että teimme matkaa kokonaista kolme ruotsin penikulmaa,
mutta illalla kohtasi meitä mitä ankarin lumimyrsky. Ulkona
oli pimeä kuin säkissä; minä menin tapani mukaan kello 9 kat-
somaan lämpömittareita; lyhtymme kuului niihin esineihin, joita
matka oli pahimmin laahannut; kolme ruutua siinä oli jo koko-
naan paperista ja neljäs pahasti paperilla paikattu. ;\1iesten teltti
oli muutaman metrin päässä, mutta sitä ei näkynyt, kuului vaan
kuinka sen vaate tuulessa hulmahteli, ja sen takaa kuului kamee-
lien raskas ja väsynyt hengitys. Lumi narahtelee jalkaini alla ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
